Venäjä on käynnistänyt toimet valmistautuakseen mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin arktisilla alueilla sekä Itämeren ympäristössä seuraavan vuosikymmenen aikana. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori Juha Kukkola on esittänyt huolensa siitä, että Venäjä saattaa pyrkiä lujittamaan puolustustaan strategisesti tärkeällä Murmanskin alueella sekä mahdollisesti laajentamaan aluettaan hyökkäämällä Suomeen, Viroon, Latviaan tai Ruotsiin.

Kukkola on tutkinut Venäjän asevoimien suunnitelmia MPKK:n viime vuonna julkaisemassa tutkimusselosteessa, jossa käsiteltiin viime aikoina uudelleen perustetun Leningradin sotilaspiirin merkitystä. Hän uskoo, että Venäjä saattaa yrittää testata Naton yhtenäisyyttä sekä liittopoolin viidennen artiklan toimivuutta hyökkäämällä strategisiin saariin Itämerellä tai Jäämerellä.

Kukkola varoittaa, että Venäjän laajamittainen hyökkäys Suomeen ja Baltiaan voisi johtua tarpeesta suojata Pietarin ja Suomenlahden turvallisuutta. Hän korostaa myös hybridi- tai laaja-alaisen toiminnan mahdollisuuksia, jotka voisivat vahingoittaa Naton pohjoisten jäsenvaltioiden poliittista, taloudellista ja sosiaalista vakautta.

Uudelleen perustettu Leningradin sotilaspiiri on yksi viidestä Venäjän asevoimien sotilaspiiristä, ja se sijaitsee hyvin lähellä Suomen rajaa. Sotilaspiirin perustaminen tapahtui, kun entinen Venäjän lännen sotilaspiiri jaettiin kahtia Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin. Tämän myötä lakkautettiin myös pohjoisen laivaston sotilaspiiri.

Kukkolan mukaan Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustaminen on osoitus Venäjän halusta valmistautua mahdolliseen maasotaan luoteisessa strategisessa suunnassa vuoteen 2030 mennessä, erityisesti presidentti Vladimir Putinin aiemmin ilmoittamien ”sotilasteknisten toimenpiteiden” vuoksi, jotka reagoivat Suomen ja Ruotsin Naton jäsenyyksiin.

Kukkola arvioi, että Leningradin sotilaspiirin vahvuus voi kasvaa yli kaksinkertaiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana, mikäli nykyiset 40,000 sotilasta saadaan nostettua lähelle 100,000:tä. Tällä hetkellä alueella on neljä moottoroitua jalkaväkiprikaatia ja kaksi merijalkaväkiprikaatia, ja mikäli Venäjä onnistuu perustamaan Karjalan armeijakunnan, tämä voisi mahdollistaa prikaatien nostamisen divisiooniksi.

Kukkola painottaa, että vaikka Venäjä voisi muodostaa jopa 1,5 miljoonan sotilaan rauhanajan ryhmän, se ei riittäisi Suomen, Norjan tai Ruotsin valloitukseen. Hän varoittaa, että venäläisten joukkojen liikekannalle Panon käsky saattaisi koituä Suomen rajalle keskittymiseksi, mutta Naton joukot pitäisivät kokenutta puolustuslinjaa ja mahdollisesti hyvin varustettuja joukkoja, mikä vaikeuttaisi Venäjän suunnitelmia.

Kukkolan mukaan on kuitenkin mahdollista, että Venäjä voisi toteuttaa yllätyshyökkäyksiä pieneen Natoon kuuluvaan maahan, mikäli se onnistuisi sitomaan Naton joukot muualle tai lamauttamaan sen päätöksentekokyvyn. On tärkeää muistaa, että nykyiset venäläiset asevoimat ovat kaukana Neuvostoliiton aikaisista vahvuuksista, ja niiden uhkakuva on pääasiassa puolustuksellista luonteen omaava.