Moskovassa Pjaterotškan supermarketissa tapahtui 29. lokakuuta oikea hämmentävä tilanne, kun valvontakameran tallenne paljasti, kuinka kaksi miestä varasti peräti 25 pakettia voita. Yrittäessään puuttua varkauteen, myymälän työntekijä sai uhkauksia veitsellä. Tämä tapaus on vain yksi esimerkki Venäjän nykytilanteesta, jossa talouden ongelmat alkavat näkyä yhä väkivaltaisemmassa muodossa.

Venäjän talous kärsii vakavista vaikeuksista, mikä on huolestuttavaa niin kansalaisille kuin jopa maan oligarkeille. Erityisesti suuret rakennusyhtiöt, kuten Samolet Group, ovat vaarassa ajautua konkurssiin, ja jopa kolmeakymmentä venäläistä lentoyhtiötä taistelee selvitäkseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt on myös huomauttanut, ettei tilanne Venäjällä ole kestävä; valtava määrä resursseja on ohjattu sotateollisuuteen, kun taas muut talouden osa-alueet kärsivät.

Suomen Pankin Bofit-tutkimuskeskuksen vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi, että pakotteet alkavat vissiin purra, sillä Venäjän talouskasvun ennustetaan hidastuvan dramaattisesti. Venäjän omat ennusteet puhuvat 2,5 prosentin kasvusta, kun taas IMF arvioi kasvun olevan vain 1,3 prosenttia. Oligarkki-lähteet kertovat kuitenkin hallituksen antavan epärealistisen kuvan talouden tilasta, mikä voi olla vaarallinen viesti kansalle.

Toisaalta, vaikka sodan vaikutukset ovat koetelleet kansalaisia, monet venäläiset ovat raportoineet jopa palkkojen noususta. Simolan mukaan sodan tuomat menot ja tuotannon lisääntyminen ovat nostaneet palkkoja, vaikka inflaatio onkin raivokasta. Työvoimapula, erityisesti sotaan liittyvissä teollisuudenaloissa, on saanut yritykset kilpailemaan suurista palkkaeduista, erityisesti valtion maksamista korkeista korvauksista, jotka houkuttelevat työvoimaa.

Kuitenkin samanaikaisesti ongelmat alkavat nousta pinnalle, kun tuotanto ei enää kykene vastaamaan kysyntään ja resursseja ohjataan yhä enemmän sotatoimiin. Vuoden 2025 budjetista arvioidaan jopa 40 prosenttia menevän puolustusmenojen kattamiseen, mikä asettaa valtavia paineita muille talouden sektoreille. Sosiaalimenot, koulutus ja terveydenhuolto kärsivät selvää leikkuria.

Inflaatiosateet ovat iskemässä juuri köyhimpiin kansanosiin, mikä johtaa elintarvikkeiden hintojen kohoamiseen ja ruokakriiseihin. Tällä hetkellä Venäjän taloudellinen kasvu hidastuu, ja sodan pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät väistämättä tavallisten kansalaisten elämässä yhä näkyvämmin.

Vaikka tilanne vaikuttaa vakavalta, Simolan mukaan romahdus ei ole välittömästi vaarassa. Toistaiseksi Venäjä pystyy vielä ylläpitämään sotakoneistoaan. Kysymys kuuluukin: kuinka pitkään tämä malli on kestävä? Onko maailmalla vielä valmiuksia tukea Ukrainaa ja samalla vaikuttaa Venäjän talouteen? Miten tämä kehitys tulee vaikuttamaan Eurooppaan ja Suomeen? Kaikki ovat kysymyksiä, joihin meidän on varattava vastaukset tulevaisuudessa.