Viro on vauhdittamassa valmiuksiaan mahdollisen sodan varalta, ja se on valmis evakuoimaan koko väestönsä ulkomaille, jos uhka toteutuu. Tilanne on vakava, ja valtio valmistautuu kaikilta osin, kuten Viron puolustusvoimien komentaja, kenraalimajuri Andrus Merilo, kertoi Tallinnassa järjestetyssä seminaarissa.

– Meidän on oltava valmiita evakuoimaan ihmisiä vaarallisilta alueilta. Jos tilanne kärjistyy, se voi koskea koko Viroa. Kuljetusjärjestelyt – meri-, maa- ja lentoliikenne – ovat keskiössä, Merilo painotti.

Merilon mukaan Viron armeija saattaa joutua sotatilanteessa tuhoamaan omia kaupunkejaan, mikä estäisi tai ainakin hidastaisi mahdollisen vihollisen etenemistä. Erityisesti Venäjän historiassa on ollut tavoitteena vallata uusia alueita, ja Viron puolustusvoimat valmistautuu tähän mahdollisuuteen.

– Narvassa on varauduttava siihen, että kaupungin infrastruktuuri on tarpeen vaatiessa muutettava, jotta vihollinen ei pääse liikkumaan vapaasti, Merilo sanoi.

Myös infrastruktuurin tuhoaminen on kriittistä. Merilo viittasi Suomen pitkään historian aikana suunnittelemaan infrastruktuuriin, jonka osalta on varauduttu myös tuhoamistoimiin. Esimerkkinä hän mainitsi Kanaman maasillan räjäyttämisen, joka on ollut Viron puolustusvoimien harjoitus, perustana tulevien purkutoimien suunnittelulle.

Merilo mainitsi, että NATOn artikla kolme, joka korostaa itsenäistä puolustuskykyä, on monella tapaa tärkeämpi kuin artikla viisi, joka käynnistää yhteisen puolustuksen. Hänen mukaansa Naton jäsenyyden myötä Viron on tärkeää kehittää omaa puolustuskapasiteettiaan. Merilo arvioi, että nykyiset geopoliittiset jännitteet tekevät sodan todennäköisemmäksi kuin koskaan itsenäisen Viron historiassa.

Merilo varoitti, että Viro on rajamaa ja jos sotatoimet syttyvät, niillä on vaikutuksia väistämättä myös Viroon. Infrastruktuurin tuhoaminen voi tulla ajankohtaiseksi, ja viranomaiset pyrkivät löytämään tasapainon rauhan ja sodan aikaisen valmiuden välillä.

Evakuointisuunnitelmista puhuessaan Merilo mainitsi, että Virossa ei ole riittävää määrää pommisuojaa siviiliväestölle, joten evakuointivaihtoehto on ensisijainen. Suomi nähtiin asiallisena turvapaikkana, koska meriyhteydet Virosta Suomeen ovat hyvät. Latviasta olisi sen sijaan tullut vähemmän todennäköinen vaihtoehto, jos Venäjä käyttäisi aggressiivista taktiikkaa.

Baltian alueen infrastruktuurin kehittäminen, kuten Rail Baltic -junarata, tuo lisää vaihtoehtoja, mutta se on vielä kehitysvaiheessa. Viro valmistautuu siis mahdollisiin haasteisiin, ja kansalaiset saavat vastauksia siitä, miten selviytyä sodan mahdollisessa uhkassa.