Viron puolustusministeri Hanno Pevkur on ilmoittanut, että maa ei aio irtautua Ottawan sopimuksesta eikä palata vanhahtain jalkaväkimiinojen käyttöön.

Pevkur on korostanut, että Viron puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan jalkaväkimiinoista ei ole riittävästi hyötyä nykyaikaisessa sodankäynnissä. Tämä lausunto tulee aikana, jolloin Suomi pohtii oman puolustuksensa kehittämistä, mukaan lukien mahdolliset paluuvaihtoehdot jalkaväkimiinojen käyttöön.

Viron puolustusvoimien komentaja Andrus Merilo on myös samaa mieltä siitä, ettei sopimuksesta pitäisi erota. Hän on painottanut, että on olemassa muita, tehokkaampia vaihtoehtoja, joilla Viro voi puolustaa itseään ilman vanhanaikaisten miinojen käyttöä.

Suomessa asiantuntijat arvioivat paraikaa, mitä hyötyä jalkaväkimiinoista voisi olla kansallisen puolustuksen kannalta, erityisesti Ukrainan sodan kokemusten valossa. Merilon mukaan aikaisempi 20 vuoden ajanjakso ilman miinoja on osoittautunut toimivaksi, mutta sodan jatkuessa ympäröivässä maailmassa, on syytä harkita asiakysymystä uudelleen.

Viro ja Suomi eroavat toisistaan maantieteellisesti, sillä Suomen rajat venyvät huomattavasti verrattuna Viron ja Venäjän rajaan. Vaikka Viron puolustusministeri Pevkur pitää jalkaväkimiinoja ongelmallisina ja korkeakustannuksisina, jotka eivät tarjoa tarpeeksi etua, hän ottaa huomioon, että kysymys on monimuotoisempi.

Ukrainan sodan aikana on havaittu, että Venäjän armeijasta on tullut niin kehittynyt, ettei miinat enää riitä suojaamaan tehokkaasti, ja niiden raivaaminen siviiliväestön suojelemiseksi on myös työlästä.

Pevkurin mukaan sodan jatkuvuus ja kansainvälinen yhteistyö ovat avainasemassa Viron puolustusstrategioissa. "On tärkeää, että teemme päätöksiä ajantasaisesti ja perustuen realistisiin arvioihin", hän toteaa.

Kysymys jalkaväkimiinojen käytöstä on edelleen ajankohtainen ja keskustelun arvoinen, mutta Viron strateginen linja vaikuttaa olevan selkeä: innovatiiviset ja nykyaikaiset ratkaisut vievät voiton vanhasta.