Vladimir Putin piti maanantaina Moskovassa palkintojenjakotilaisuudessa puheen venäläisille paralympiaurheilijoille, jotka kilpailivat Pariisin kisoissa. Tässä puheessaan Putin vaikutti siltä, että hän unohti täysin maan nykyiset ongelmat.

"Pariisin paralympialaisten ja olympialaisten ilmapiiri oli kaukana todellisesta urheilujuhlasta ja sen perusarvoista – tasa-arvosta, ystävyydestä, kulttuurien keskinäisestä kunnioituksesta ja reilusta kilpailusta," hän totesi. Tämä lausunto kalskahti erityisen irvokkaalta, kun ottaa huomioon Venäjän nykyinen tilanne, jossa maan hyökätessä Ukrainaan suurin osa kansainvälisistä kilpailuista on erottanut Venäjän osallistujat.

Lisäksi on syytä huomata, että Putin ei itse ollut edes paikalla kisoissa. Vain harvat venäläiset urheilijat, jotka saivat osallistua, kilpailivat ilman maatunnuksia neutraalina, mikä laski vielä lisää heidän saavutustensa arvoa. "Ette kisanneet vain neutraalien urheilijoiden statuksessa, vaan koko joukkue kohtasi monia rajoituksia. Koko maa oli silti aina tukenanne," hän vakuutti. Miten tukeminen voi näkyä, kun urheilijat kilpailevat ilman ylpeyttä oman maan edustamisesta?

Presidentti mainitsi myös uskovansa, että urheilijat ajattelivat kotimaataan kilpailun aikana. Kuitenkin, kun katsoo Venäjän 15 olympialaisissa kisannutta urheilijaa ja 88 paralympialaisissa, herää kysymys: ovatko nämä lukuja vai todellinen mittari siihen, mitä urheilu merkitsee?

Pariisin kisat olivat aikamoiset, mutta Venäjän johdon lausunnot ovat yhtä kuin merkki siitä, että todellisuus, jossa urheilua juhlitaan, on jäänyt kauas taakse. Urheilu ei ole vain kilpailua; se on myös arvojen juhlistamista. Onko aika herätä ja ymmärtää, mitä oikeasti tapahtuu? Eikö meidän pitäisi keskustella siitä, mitä urheilu todella edustaa? Tämä on kysymys, johon meidän kaikkien tulisi vastata.