Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätökset vaikuttavat vakavasti arktiseen tiedeyhteistyöhön, erityisesti Lapissa. Tämä tuli ilmi Rovaniemellä, jossa Arktinen keskus kohtasi konkreettisesti uutisen, että yhdysvaltalaiset turvallisuusasiantuntijat peruvat osallistumisensa Arctic Spirit -konferenssiin.

Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä kertoi, että yhden paneelin oli tarkoitus järjestää Yhdysvaltain armeijan sotatieteen oppilaitoksen, U.S. Army War College, toimesta. Odotusten mukaan asiantuntijoiden olisi tarkoitus jakaa tutkimustietoa, mutta matkustuskielto esti heidän osallistumisensa.

"Se on hyvin kategorinen matkustuskielto, johon liittyy rajoituksia myös keskustelujen sisällöstä", Heikkilä totesi. Esillä olisi ollut esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen, mutta tilanne oli ilmeisen huolestuttava.

Suomi–Amerikka-yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Lena Grenat vahvisti, että kyseessä ei ole yksittäinen tapaus, vaan useita yhdysvaltalaisia asiantuntijoita on jäänyt pois keskusteluista epävakauden vuoksi, mikä luo lisäpaineita tutkimusyhteistyölle. Grenatin mukaan hallinnon muutokset ovat lisänneet epävarmuutta: "Aina, kun hallinto vaihtuu, syntyy kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä".

Yhdysvaltojen hallinnon vaikutukset eivät rajoitu vain Lappiin; myös Helsingin yliopistolla on ollut ongelmia, kun Yhdysvallat on painostanut yliopistoa poistamaan tiettyjä termejä, kuten "tasa-arvoinen yhteiskunta" ja "ilmastonmuutos" Fulbright-stipendien tiedotteista. Vaikka Arktiseen keskukseen ei ole suoraan kohdistunut painostusta, yhteistyökumppanien verkkosivuilta on poistettu viittauksia sukupuoleen ja alkuperäiskansoihin.

Arktisen keskuksen tulevaisuus on epävarma, ja jo suunniteltuja tapahtumia, kuten turvallisuusteemainen Arctic Spirit -konferenssi, uhkaavat peruutukset. Heikkilä kertoo, että kukaan ei tarkasti tiedä, mitkä hankkeet saavat rahoitusta ja mikä on mahdollista. Siitä huolimatta konferenssi järjestetään toukokuussa ja muutama yhdysvaltalainen osallistuja on saanut rahoituksen muualta.

Tilanne huolettaa erityisesti Suomen saamelaisnuoria (SSN), jotka ovat suunnitelleet osallistumista YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin Yhdysvalloissa. Huoli matkustamisen turvallisuudesta on kasvanut, erityisesti ottaen huomioon ranskalaisen tutkijan saamia estettä. SSN:n puheenjohtaja Teija Kaartokallio ilmaisi huolensa: "Emme ole varmoja, onko Yhdysvaltoihin turvallista matkustaa tähän tilanteeseen."

YK:n alkuperäiskansojen foorumiin osallistuu vuosittain edustajia eri saamelaisorganisaatioista, mutta SSN:llä ei ole samanlaista virallista asemaa kuin saamelaiskäräjillä. Kaartokallio kuvasi epävarmuutta, joka ympäröi matkustamista Yhdysvaltoihin, ja huomautti, että uutiset rajasta ja siellä tapahtuvasta kunnostuksesta ovat erityisen huolestuttavia.

Tämä kehitys nostaa esiin kysymyksiä kansainvälisestä tieteellisestä yhteistyöstä ja sen tulevaisuudesta, kun poliittinen ilmapiiri vaikuttaa niin voimakkaasti tutkimusmahdollisuuksiin ja asiantuntijoiden liikkuvuuteen.