Ylen Itse asiassa kuultuna -ohjelma juhlii 50-vuotista taivaltaan, ja juhlalähetyksen vieraana on presidentti Sauli Niinistö. Juho-Pekka Rantalan haastattelema Niinistö tarkastelee ohjelmassa elämäänsä lapsuudesta nykyhetkeen.

Haastattelussa käsitellään erityisesti Suomen Nato-jäsenyyttä, joka toteutui kaksi vuotta sitten. Niinistön mukaan valmisteluvaiheessa oli kolme tärkeää seikkaa, joita hän piti mielessä. Ensinnäkin, hän toivoi, että jäsenyys päätettäisiin mahdollisimman yksimielisesti, ja toisena hän korosti Ruotsin yhtäaikaista liittymistä Natoon.

Kolmas tärkeä seikka liittyi kysymyksiin Venäjän mahdollisista reaktioista ja uhkakuvista.

– Mietimme, miten vastaamme erilaisiin Venäjän reaktioihin. Pahin skenaario oli, että he lähettäisivät jonkin epämääräisen joukon rajan yli ammuskelemaan, mikä voisi herättää epäilyksiä muissa jäsenmaissa ja johtaa kritiikkiin, ettei epävakaata maata voitaisi ottaa jäseneksi, Niinistö kuvailee.

Niinistö ilmaisi tukensa Nato-jäsenyydelle 12. toukokuuta 2022, jolloin hän ei enää odottanut Venäjältä erityistä vastaliikettä. Hän uskoo, että Venäjällä oli jo pari kuukautta ennen tätä tapahtumaa hyvät tiedot Suomen suunnitelmista.

– Soitin presidentti Putinille vain ilmoittaakseni, että nyt me menemme Natoon. Ei se varmasti ollut hänelle mikään yllätys, Niinistö muistelee televisiohaastattelussa.

Niinistön presidenttikauden aikana hän oli säännöllisessä yhteydessä Putiniin, ja heidän välinsä olivat hyvin suoraviivaiset. Tästä syystä häntä alettiin myöhemmin kutsua 'Putin-kuiskaajaksi'.

– Jos oli jotain sanottavaa, se kyllä sanottiin; ei jääty kiertelemään asioita. Tämä suora kommunikaatio on ollut keskeistä eri kriisitilanteissa, ja se on auttanut pitämään vuoropuhelua yllä, Niinistö korostaa. Kuitenkin, Venäjän hämmentävät toimet ja lisääntynyt jännite Itä-Euroopassa herättävät kysymyksiä eri puolilla maailmaa. Onko Suomi valmis kohtaamaan yhä kasvavat uhkat? Tämä on kysymys, johon jokaisen kansalaisen tulisi miettiä.