Suomessa yli 2 500 ikäihmistä odottaa edelleen paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan, vaikka yksityisten hoivapalvelujen tarjoajilla olisi tilaa tarjota apua.

Hyvinvointialueet ovat täynnä, eikä paikkoja vapautuessakaan niiden täyttäminen jää hetkeksikään. Tilanne on erityisen vaikea Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa pitkät jonot ovat arkipäivää.

Mikko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimialajohtaja, luottaa yhteisöllisen asumisen tulevaisuuteen. Hän toivoo, että tämä voi helpottaa hoivapaikkajonoja tulevaisuudessa. "Olemme käynnistämässä uusia toimenpiteitä, joiden odotetaan tuottavan tuloksia talven myötä," Korhonen sanoo.

Satakunnassa hyvinvointialueet sijoittavat jonottajat ensisijaisesti omiin paikkoihinsa, mikä johtuu osittain taloudellisista paineista. Hyvinvointialueen vs. vastuualuejohtaja Riina Luukinen kertoo: "Seuraamme tarkasti jonotilannetta. Talousrajoitukset vaikuttavat ratkaisevasti ostopalvelujen käyttöön."

Yksityiset hoivayhtiöt, kuten Attendo ja Esperi Care, ovat raportoineet sadoista vapaita paikoista. Attendon myynti- ja kumppanuusjohtaja Iina Vartia mainitsee, että ostopalveluiden kysyntä on heikentynyt ja taloudelliset paineet vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa tarjota palveluja. "Alueet viivyttelevät sijoitusten kanssa, mikä on uusi ilmiö," sanoo Esperi Caren myynti- ja markkinointijohtaja Jani Nurisalo.

Pirkanmaan hyvinvointialue muutti käytäntöjään hoivapaikkojen myöntämisessä, kun oikeusasiamies puuttui asiaan. Vanhemmat henkilöt saattoivat odottaa hoivapaikan saamista yli kolme kuukautta ilman laillista perustetta, mikä tuntuu täysin kohtuuttomalta. Hyvinvointialueet eivät saisi viivyttää palveluiden saamista lainkaan, ja siksi tilanne on nostettavaa esille yhteiskunnallisesti.

Vuoden 2023 lopussa ympärivuorokautisia palveluja sai julkisella puolella yli 20 000 asiakasta ja yksityisellä puolella 25 000. Hyvinvointiala HALI ry:n pääekonomisti Joel Kuuva arvioi, että yksityisten palveluntuottajien täyttöaste on jopa 90 prosenttia. "Yksityisten hoivakotien vapaata kapasiteettia on siis edelleen tuhansia paikkoja, mutta silti ikäihmiset seisovat jonossa," Kuuva toteaa huolestuneena.

Tämä kriisi hoivapaikoista herättää kysymyksiä siitä, miksi yksityisiä resursseja ei käytetä tehokkaammin. Kehityksen myötä tulevaisuuden ratkaisuja on löydettävä nopeasti, jotta jokaiselle ikäihmiselle voidaan taata inhimillinen ja asianmukainen hoito.