Kuusi vuotta sitten, syksyllä 2009, eduskunnassa käytiin keskustelua Nord Stream -kaasuputkesta, ja nyt vanhan keskustelun äärelle palaavat aikanaan paikalla olleet henkilöt. Demarimeppi Eero Heinälumo oli tuolloin äänessä, hänen keskustellessaan Saksan ja Venäjän välisestä kaasuputkihankkeesta, jonka reitti ulottuisi osittain Suomen talousvyöhykkeelle.

Keskustelu tuolloin oli intensiivistä, ja moni muisteli Heinälumo käytti puheenvuorossaan huumoria viitaten mahdollisiin uhkiin, jotka liittyivät Venäjän sotilaallisiin toimintoihin. Hänet muistetaan lauseestaan, jossa hän mehukkaan kielellä viittasi seikkoihin, jotka piirsivät uhkakuvia kaasuputkista.

"Kun kuuntelee nykyisiä keskusteluja, tuntuu siltä, että jotkut kuvittelevat kaasuputkista tulevan vain sotilasuhkia. Muttei unohdeta, että kaasuputken pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin kuljettaa kaasua", Heinälumo sanoi aikoinaan.

Nyt tämä puheenvuoro on saanut uuden, kiusallisen merkityksen, kun riippumattoman venäläismedian, Meduzan, raporttien mukaan venäläissotilaat ovat käyttäneet kaasuputkiverkostoa hyökkäyksiinsä, kuten Kurskin alueella. Tämä nostaa kysymyksiä kaikesta siitä, mitä tuolloin on keskusteltu.

Pirkko Ruohonen-Lerner, joka toimi perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2007–2015, on sanonut, että Heinälumo on ammattilainen poliittisessa pelissä, ja varoittelee hänen kielenkäytöstään, joka saattaa peittää uhkia. Hän viittaa myös siihen, kuinka liian monet poliitikot uskoivat hyviin kauppasuhteisiin rauhan takaajana, mikä on nyt näyttäytynyt vääränä uskomuksena.

Ruohonen-Lerner muistelee myös, että oli selvää, miten Venäjä aikoi valvoa kaasuputken toimintaa omien intressiensä mukaan. "Venäjä ei ole aina ollut rehellinen kauppakumppani, ja nyt se on tullut ilmeiseksi meille kaikille. Sotilaallinen läsnäolo voi kasvaa merkittävästi, jos Venäjä pitää sitä tarpeellisena", hän sanoo.

Marja Tiura, entinen kokoomuksen kansanedustaja, muistelee, että monet kantoivat huolta geopoliittisista riskeistä jo tuolloin, erityisesti Georgian sodan myötä. "Tuo sota syksyllä 2008 herätti meissä huolta kaasuputkinfrastruktuurin turvallisuudesta. Tietoisuutemme riskeistä on vain kasvanut viime vuosina", Tiura toteaa.

Erityisesti hän nostaa esille edellisvuonna Itämerellä tapahtuneet kaapelirikot, jotka korostavat infrastruktuurin kykyä uhriutua.

Samaan aikaan käynnissä oli myös keskustelua Suomen turvallisuuspoliittisista linjauksista. Tiura muistaa käyttäneensä puheenvuoroa, jossa vaati jäsenyyttä Naton täysivaltaiseksi jäseneksi, sillä hän piti tilannetta ajankohtaisena ja kiireellisenä.

"Nyt, kun putki on jo pohjassa, emme voi enää sulkea silmiämme niitä uhkatekijöitä kohtaan, jotka meitä saattavat kohdata", Tiura sanoo, viitaten ajankohtomeen pitkän aikavälin seurauksiin. Poliitikot eri puolella Eurooppaa ovat juuri nyt haastetussa asemassa, koska aiemmat uskomukset eivät enää pidä paikkaansa, ja uudenlaisen todellisuuden myöntäminen on käynnistynyt tämän keskustelun myötä.