Presidentti Alexander Stubb otti myöhään tiistaina kantaa hallituksen julkaisemiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, jotka herättivät suurta keskustelua niin politiikan kentällä kuin kansalaisten keskuudessa.

– Suomi pysyy aina kansainvälisesti vastuullisena toimijana turvaten sekä turvallisuutensa että puolustuksensa, Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä, vahvistaen maamme roolia globaaleissa kysymyksissä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kokoontui tiistaina eduskuntapuolueiden kanssa keskustelemaan jalkaväkimiinoista sekä mahdollisesta irtautumisesta Ottawan sopimuksesta. Iltapäivällä hallituksen edustajat esittivät suunnitelmia puolustusmäärärahojen kasvattamisesta 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, mikä on osa laajempaa strategiaa Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseksi.

– Tämä päätös liittyy juuri Suomea ja Eurooppaa ympäröivään turvallisuusympäristön muutokseen, Stubb korosti, ja lisäsi, että Suomi aikoo myös käynnistää valmistelut jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi.

Presidentti Stubb painotti Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta eroamisen tärkeyttä ja vastuullisuutta.

– Toiseksi, Suomi valmistautuu liittymään niiden maiden joukkoon, jotka ovat irtautuneet sopimuksesta. Tämän päätöksen taustalla on perusteellinen arviointi ministeriöiden ja puolustusvoimien kesken. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan ja toimimaan vastuullisesti miinojen käytössä, Stubb totesi.

Valtioneuvoston mukaan Ottawan sopimuksen virallinen irtisanominen edellyttää hallituksen esitystä, joka valmistellaan ulkoministeriön johdolla. Irtisanomisaika tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut virallisen irtisanomiskirjan. Suomi on jo informoinut tärkeimpiä kumppanimaitaan ja muita keskeisiä toimijoita aikomuksistaan, mikä osoittaa maan halua pitää keskinäiset suhteet avoimina ja läpinäkyvinä.

Uusien toimenpiteiden myötä Suomi sitoutuu olemaan osa eurooppalaista turvallisuuskäytäntöä, mikä on erityisen tärkeää nyt, kun geopoliittiset jännitteet maailmalla kasvavat. Miten tämä vaikuttaa Suomen kansainvälisiin suhteisiin? Se jää nähtäväksi, mutta on selvää, että keskustelut puolustuksesta ja kansainvälisestä vastuusta saavat uusia ulottuvuuksia.