Historia

Sodilla ja kansanmurhilla on ollut vuonna ihmiskunnan historian nelijalkana ja traagisena näyttämönä, jossa usein valtiot ja kansat maksavat kovan hinnan. Yksi 1800-luvun hirvittävimmistä sodasta on Kolmoisliiton sota, joka murskasi Paraguayn ja sen kansan. Tänään vietetään 160 vuotta sodan alkuun.

Paraguay oli 1800-luvun puolivälissä kehittyvä valtio, jonka ensimmäinen presidentti Carlos Antonio López (1790–1862) valloitti sen monet myönteiset muutokset. Lópezin aikana infrastruktuuri parani merkittävästi, mikä nosti maan kansan elintasoa. Hän oli myös tunnettu orjuuden vastustaja ja sääti lakeja orjuudesta vapauttamiseksi.

Toisaalta presidentti López oli myös itsenäinen hallitsija, joka rakensi omaa valtaansa eikä epäröinyt käyttää armeijaansa omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hänen poikansa Francisco Solano López (s. 1826) peri isänsä valtakunnan, mutta hänen hallintonsa tuli olemaan paljon verisempi ja ongelmallisempi.

Nuori López, haluamatta jäädä isänsä varjoon, ihaili suuria sotapäälliköitä, erityisesti Napoleon Bonapartea. Hän päätti modernisoida Paraguayn armeijan, ja maan pieni väkiluku (noin 525 000) sai aikaan vahvan sotilaallisen voiman, varsinkin kun naapurimaat Argentiina ja Brasilia eivät olleet panostaneet vastaavaan aikaan.

Kun Brasilia miehitti Paraguayn liittolaisen Uruguayn, Francisco Solano López julisti sodan Brasilialle joulukuussa 1864. Alkuvaiheessa Paraguay saavutti merkittäviä voittoja, ja sen vahva armeija teki vaikutuksen Brasiliin. Kuitenkin tilanne muuttui nopeasti sen jälkeen, kun Argentiina liittyi Brasilian puolelle muodostaen Kolmoisliiton, joka julisti sodan Paraguaylle 1. toukokuuta 1865.

Sota kesti vuosia ja tuhosi maan. Taisteluissa kuoli huimat 304 000 ihmistä, mikä tarkoitti yli 58 prosenttia koko Paraguayn väestöstä, ja miessukupuolesta kuoli jopa 90 prosenttia. Vain 28 000 miespuolista ihmistä selvisi sodan jälkeen, mikä oli katastrofaalista kehittyvälle kansalle.

Kolmoisliiton sota kuului historian tuhoisimpien sotien joukkoon, ja se tunnetaan erityisesti sen suhteellisista kuolonuhrien luvuista. Suomalaisittain vertailtaessa esimerkiksi Suomen sisällissotaan tai talvisotaan, missä kuolonuhriluku jäi huomattavasti matalammaksi, Paraguayn sotajoen vaikutukset ovat järkyttävämpiä.

Vaikka López tunnetaan yhteiskunnallisista saavutuksistaan, hänen hallintonsa oli myös tunnettu autoritaarisista käytännöistä ja mielenterveysongelmista, jotka ajoivat hänet yhä suurempiin ekstremeihin. Hän tyytyi teettämään itselleen Napoleonin kaltaiset univormut ja kruunun. López julistautui pyhimykseksi ennen kuolemaansa ja teloitti niitä, jotka vastustivat häntä.

Salaisten murhattavien joukossa oli 23 piispaa, jotka kyseenalaistivat hänen hallintonsa. Huolimatta hänen tyrannimaisesta hallitsemisestaan, Lópezillä on yhä Paraguayssa myös puolustajia, jotka näkevät hänet imperialismin vastustajana ja isänmaallisuuden symbolina. Hänen kuvansa riippuu edelleen maan presidentinlinnassa, vaikkei historiallinen perintö olekaan täysin kiistämätöntä.

Paraguayn historiaa tarkastellessa on mahdotonta unohtaa, että sen vahvat kehityspyrkimykset ja keväällä 1869 alkanut kansanmurha aiheuttivat peruuttamattomia vaurioita kansalle. Kuolemasateesta selviytyneiden haasteet ovat edelleen läsnä Paraguayn nykyisessä yhteiskunnassa.

Lähteet ja lisätiedot:

- Historia-lehti 1.10.2012

- "Kolmoisliiton sodan vaikutukset Paraguayn historiaan" -tutkimus (espanjaksi)

- The Guardian ja The Economist artikkelit 2020-2012 (englanniksi)

- Youtube, The Infographics Show 2022 (englanniksi)