Venäjän hallinto on ottanut käyttöönsä voimakkaan propagandakampanjan Moskovassa tapahtuneen tuhoisan räjähdyksen jälkeen. Hallitus on ilmoittanut tavoitteistaan kostaa tapahtumasta, mikä on lisännyt jännitteitä sekä sisäisesti että kansainvälisesti.

Venäjän propaganda on monimuotoista ja sen tarkoituksena on vahvistaa hallituksen narratiivia. Valtiolliset uutiskanavat syyllistyvät usein negatiiviseen uutisointiin, faktavalikoimaan sekä vihamielisten tulkintojen levittämiseen. Propagandan yksi synkimmistä muodoista on ydinuhkailu, jota käytetään pelotetekijänä sekä kansalle että kansainväliselle yhteisölle.

Median toimintaa Venäjällä ohjaa tiukka valvonta ja rajoitukset. Valtamediat, joita hallitus valvoo, välittävät Ukrainan sodan käsityksiä, joissa lännen tuki Ukrainalle pyritään murentamaan. Venäjän narratiivi esittää Ukrainan "äärioikeistolaisena" ja "korruptoituneena" valtiona, mikä pahentaa kahtiajakoa kansainvälisessä yhteisössä.

Kostoa koskevat uhkaukset ovat vain yksi osa Venäjän propagandakampanjaa, joka on voimistunut sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti hakevansa Naton jäsenyyttä. Suomessa Venäjä on levittänyt väitteitä, jotka esittävät maan "fasistisena" ja "Venäjä-vihamielisenä" hallintona. Kremlin tavoitteena on horjuttaa Suomen päätöksiä ja lujittaa kansallista yhtenäisyyttä.

On tärkeää huomata, että tällaiset vihamieliset narratiivit voivat johtaa vaarallisiin seurauksiin, kuten konflikteihin, jotka vaikuttavat laajasti koko alueen turvallisuuteen. Huoltapito näiden uhkien osalta on elintärkeää, sillä tilanne saattaa eskaloitua nopeasti. Iltalehti sekä muut tiedotusvälineet tuovat esiin Venäjän propagateja, koska se voi vaikuttaa myös suoraan Suomeen ja suomalaisten turvallisuuteen. Kansainvälisestä yhteistyöstä ja avoimuudesta on tärkeää keskustella, jotta voidaan estää tällaiset uhkakuvat toteutumasta.