Ukrainan tukemiseen liittyen keskusteluissa on esillä erilaisia malleja, ja yksi näistä on presidentti Alexander Stubbin ehdottama kahdenvälinen turvatakuu Länsimaiden ja Ukrainan välillä.

Stubbin kiireinen aikataulu on vienyt hänet Yhdysvaltojen YK-kokouksesta Turkkiin ja nyt Brysseliin, missä hän tapasi Naton uuden pääsihteerin Mark Rutten. Rutten ja Stubbin välinen dialogi on tuttua liberaalia oikeistopolitiikkaa, ja molemmat ilmensivät arvostustaan toisiaan kohtaan.

Ukraina on ollut keskiössä kaikissa Naton kokouksissa, mukaan lukien Stubbin ja Rutten keskusteluissa. Molempien oli tarkoitus osallistua Ramstein-ryhmän kokoukseen, joka koordinoi Ukrainan apua, mutta Yhdysvaltain presidentti Joe Biden perui matkansa, mikä herättää epävarmuuksia kokouksen järjestämisessä.

Ukrainan rauhansuunnitelman paineet ovat kasvaneet, erityisesti kun Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät. Mikäli Donald Trump valitaan johtajaksi, Ukrainan tuki saattaa heikentyä merkittävästi.

Kun keskustelu käy kuumana erilaisista tavoista, joilla sota voitaisiin päättää, Zelenskyin on määrä esitellä niin sanottu "voiton suunnitelma" Ramstein-kokouksessa.

Stubb ehdottaa, että länsimaat voisivat antaa Ukrainalle turvatakuut ennen varsinaista Nato-jäsenyyttä, sillä maan hyväksyminen Natoon on monimutkaista. Samaan aikaan Ukrainan puolustusta voitaisiin vahvistaa.

Stubbin mukaan paras mahdollinen turvatakuumalli löytyisi Yhdysvaltojen suhteesta Japaniin tai Etelä-Koreaan, missä amerikkalaisjoukot tarjoavat tukea tarvittaessa. Suomi on viime aikoina solminut turvallisuussitoumuksia Ukrainan kanssa, mutta ne ovat kaukana todellisista turvatakuista.

Kysymyksenä on, mitä kahdenväliset turvatakuu merkitsisi. Jos Suomi antaisi tällaiset takeet, tarkoittaisiko se myös joukkojen lähettämistä Ukrainaan? Ukraina voisi kuitenkin mieluummin valita koko paketin, eli varsinaisen Nato-jäsenyyden.

Ukrainan liittyminen Natoon ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi niin kutsuttu Länsi-Saksan malli on palannut keskusteluun: Ukraina voisi liittyä Natoon, vaikka sen itäiset alueet olisivat Venäjän miehittämiä. Historiallisesti Nato on aikoinaan turvannut vain Länsi-Saksoa sen liittyessä sotilasliittoon, mistä myös voitaisiin oppia.

Ukrainan polku Natoon on kivikkoinen. Esimerkiksi Slovakian pääministeri on jo ilmoittanut, että Ukraina ei liity Natoon hänen ollessaan vallassa, ja Unkarin vastustus Ukrainan jäsenyyteen on myös tiedossa. Turkki puolestaan on pitkään estänyt erilaista edistystä EU-jäsenyysneuvotteluissa, eikä sen asiassa voida olettaa muutoksia.

Stubbin ja Ruttenin tapaamisessa ei ehditty luoda uusia linjauksia Ukrainan jäsenyydelle, vaan paino oli Ukrainalle annettavan tuen jatkamisessa. Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kuitenkin huomautti, että sota ja miehitys eivät välttämättä estä Ukrainan liittymistä Natoon.

Stubb ilmensi ymmärryksensä, että ulkopuolisen kommentointi on helppoa, mutta todelliset päätökset ovat monimutkaisempia. Ukrainalle annetut turvatakuut voisivat olla ratkaiseva askel kohti maan turvallisuuden parantamista ja pitkäaikaista rauhaa.