Britannia ja Ranska ovat yhdistäneet voimansa muodostaakseen kansainvälisen liittouman, joka tarjoaa turvatakuut Ukrainalle. Suomi on selkeästi mukana tässä liittoumassa, sen johtavien poliitikkojen mukaan.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ovat olleet keskiössä tämän liittouman perustamisessa. Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi on ehdottomasti valmis osallistumaan.

Kuitenkin puolustusministeri Antti Häkämies (kok) on ollut varovaisempi ja toppuutellut Suomen osallistumista. Hän korosti, että operaation suunnitteluun osallistuminen ei vielä tarkoita aktiivista panosta. Tämä on herättänyt keskustelua päättäjien keskuudessa siitä, mitä Suomen rooli todella tulee olemaan.

Presidentti Stubb painotti Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että nyt on Euroopan hetki toimia. Hän kannatti eurooppalaisten turvatakuujoukkojen kokoamista, korostaen, että Venäjä ja Putin ymmärtävät vain voimaa.

Hän viittasi Suomen pitkään historiaan kansainvälisiin operaatioihin, kuten NATO-johtoiseen Isaf-operaatioon Afganistanissa, jossa Suomi osoitti olevansa valmis lähettämään taistelukykyisiä joukkoja.

Ukrainan sota on lisännyt tarvetta Suomen osallistumiselle liittoumaan. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomi halusi liittyä Natoon ja sai sekä Yhdysvaltojen että eurooppalaisten NATO-maiden luottamuksen.

Suomi on jo toimittanut yli miljardilla eurolla aseapua Ukrainalle Häkämäen johdolla. Uusimmat paketit ovat kohdistuneet Ukrainan akuutteihin tarpeisiin, kuten ilmapuolustukseen ja raskaampaan tykistöön.

Häkämiehen mukaan osalistuminen liittoumaan on kuitenkin varovaista; Suomi voi osallistua vain tietyissä rooleissa, kuten sotilaallisen huollon tai ilmaoperaatioiden kautta.

Münchenin konferenssin jälkeen Orpo on vahvistanut, että ensin tarvitaan tulitauko ja sitten oikeudenmukainen rauha ennen kuin Suomi voi täysin arvioida osalistumismahdollisuuksiaan. Tämä jättää ovet auki mahdolliselle osallistumiselle, kunhan olosuhteet kehkeytyvät myönteisiksi.

Liittouma, joka järjestäytyi 2. maaliskuuta, tuo yhteen johtavat valtiot ja niiden edustajat, mukaan lukien Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Tämä merkitsee Suomeen hyvää paikkaa eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa, joka on tärkeää alle kuuden miljoonan asukkaalle.

Häkkänen on myös tuonut esiin tarpeen olla varovainen Suomen etulinjan sijainnin vuoksi, ja vaikka ulkoministeri Valtosen lausunnot viittaavat varmempaan osallistumiseen, Häkämies pitää niissä enemmän varovaisuutta.

Paljon on kysymyksiä auki, mutta yksi asia on varmaa: Suomi on vahvasti mukana halukkaiden liittoumassa, ja sen osallistuminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja haasteita suomalaiselle puolustuspolitiikalle. Ymmärrys siitä, mitä tämä operaatio tarkoittaa, kehittyy jatkuvasti, ja Suomi on valmistautumassa vastaamaan siihen.