PARIISI Viime aikoina Euroopan johtajilta on vaadittu ehdotuksia turvallisuuden vahvistamiseksi, erityisesti mikäli Yhdysvallat vähentää sotilaallista tukeaan Euroopalle. Situatio on herättänyt keskustelua, ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti viime viikolla ydinasepelotteen jakamista muiden Euroopan maiden kanssa.

Yhdysvallat on jo varoittanut mahdollisesta joukkojen vähentämisestä Euroopassa, mutta toistaiseksi ydinaseet ovat jääneet maahan. Kyseessä on tärkeä kysymys, johon Euroopan on varauduttava, ja tätä varten Macronin ehdotus syntyi.

Televisiossa esittämässään puheessa Macron nosti keskusteluun aiheen, joka ei ole uusi. Hän on tavoitellut vahvempaa Euroopan puolustusta jo vuosien ajan, mutta nyt eurooppalaiset maat alkavat ottaa hänen ehdotuksensa vakavasti. Saksa, joka aiemmin oli ohittanut Macronin vaatimukset, on viime aikoina liittynyt keskusteluun muiden maiden, kuten Tanskan ja Puolan, kanssa ydinasepelotteen jakamisesta.

Ranska on ydinaseiden osalta varustautunut itsenäisesti: sillä on 290 ydinkärkeä, kun taas Britannialla on 225. Yhdysvallat hallitsee yli 5 000 ydinkärkeä ja Venäjällä on noin 5 500. Ranskan ydinpelote perustuu strategiseen vastaiskuun, mikä tarkoittaa, että Ranska on valmis puolustautumaan, jos sen etuja uhataan.

Ranskan kansainvälisten suhteiden asiantuntija Hélène Fayet korostaa, että mikäli Yhdysvallat vetäisi ydinaseensa Euroopasta, Ranskan tulisi investoida merkittävästi ydinasearsenaalinsa uudistamiseen. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia siirtää ydinaseita muihin maihin, mutta vuoropuhelua eri maiden, kuten Saksan, Puolan ja jopa Suomen kanssa tulisi edistää.

Pelotteen laajentaminen voisi tarkoittaa, että Ranska vakuuttaa liittolaisensa: hyökkäys mihin tahansa Euroopan maahan olisi hyökkäys myös Ranskaa vastaan. Tämä lisäisi Euroopan uskottavuutta Venäjän silmissä.

Ranskalaiset ovat heränneet Venäjän uhkaan vain hiljattain, erityisesti tilanteen kehittyessä Ukrainassa. Ranskan presidentin Macronin suosio on kukkeimmillaan, kun yhä useampi kansalainen tunnustaa hänen ulkopoliittisen toimintansa olevan järkevää. Taustalla on myös halu nostaa maan puolustusbudjetti 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta nykyisestä kahdesta prosentista.

Tiistaina Macron tapaa eri maiden sotilasjohdon Pariisissa keskustellakseen eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan. Mukana on myös Suomi, mikä lisää merkityksellisesti keskustelun painoarvoa. Macronilla on aikaa vain kaksi vuotta ennen seuraavaa presidentinvaalia, ja äärioikeisto ja äärivasemmisto vastustavat hänen esityksiään ydinasepelotteen jakamisesta.

Kysymys on siis ajasta ja nopeista päätöksistä: voiko Ranska kääntää tilannetta riittävän nopeasti, jotta se pysyy Euroopan turvallisuuspolitiikan keskiössä, vai jääkö se syrjään seuraavan hallituksen myötä?