On kulunut jo yli tuhat päivää Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, ja sota jatkuu yhä. Yhdessä asiassa kuitenkin Venäjä on voittaja - USA:n presidentinvaaleissa. Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom, sekä sen tytärfirma Tvel, hallitsevat rikastetun uraanin maailmanmarkkinoita. Venäjän osuus uraanimarkkinoista on ollut huikeat 44 prosenttia huippuaikoina, mutta viime vuonna se oli silti 35 prosenttia, mikä vastaa arvoltaan 2,7 miljardia dollaria. Ranska ja Hollanti seuraavat kaukana perässä.

Rosatom pitää tiukasti myös USA:n niskasta kiinni, sillä maan riippuvuus venäläisestä uraanista on nykyisin jopa 35 prosenttia. Vuonna 2022 venäläistä rikastettua uraania tuotiin Yhdysvaltoihin 1,1 miljardilla dollarilla. Huolestuttavaa on, että Yhdysvallat tuottaa itse vain 10 prosenttia tarvitsemastaan rikastetusta uraanista, mikä asettaa maan erityisen haavoittuvaan tilanteeseen.

Läntiset OECD-maat kärsivät vastaavista haasteista - ne vastaavat noin 75 prosentista maailman uraanikysynnästä, mutta tuottavat vain 25 prosenttia tarjonnasta. Yhdysvaltojen hallitus on viime aikoina yrittänyt torjua riippuvuuttaan venäläisestä polttoaineesta, ja presidentti Biden on ohjannut lähes 2,7 miljardia dollaria uuden ydinvoimateknologian kehittämiseen.

Taustalla on kuitenkin myös uusi laki, joka kieltää venäläisen rikastetun uraanin tuonnin kaupallisiin ydinvoimaloihin vuoteen 2040 asti. Kiellosta huolimatta matalan rikastuksen uraanin tuonti on mahdollista vuoteen 2028 asti. USA:n reaktiot ovat herättäneet kysymyksiä, onko muutos todellinen vai vain pintapuolinen.

Lisäksi myös Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta herättää spekulaatioita. Hänen kaudellaan voimme odottaa myönteisiä muutoksia uraanin hintaan ja ydinpolttoaineen tarpeen kasvuun, mikä ilmentää hänen 'Amerikka ensin' -politiikkaansa.

Tällä hetkellä ydinvoima tuottaa 18,6 prosenttia kaikkien USA:n sähköntarpeesta. Samalla tekoälyn nousu kaipaa lisää energiaa, ja suurimmat teknologiajätit, kuten Alphabet, Amazon, Oracle ja Microsoft, kehittävät omia pienmodulaarisia ydinvoimareaktoreitaan. Näitä reaktoreita on kuitenkin mahdotonta käyttää ilman Rosatomin tytäryhtiö Tvelin tarjoamaa polttoainetta.

Venäjä pitää yhä tiukasti johtavaa asemaa ydinpolttoainemarkkinoilla, mikä herättää kysymyksiä siitä, tuleeko länsimaisten teknologiayritysten pystymään jännittämään tätä lähes monopoliasemaa. Venäjä on jo asettanut vientirajoituksia rikastetulle uraanille Yhdysvaltoihin vastatoimena USA:n tuontikiellolle. Kreml on tietoinen siitä, että pelissä on paljon, ja tilanne koskee myös EU-maita, mukaan lukien Suomea.

Erityisesti Suomessa, Fortumin Loviisan ydinvoimalassa, pyritään eroon venäläisestä ydinpolttoaineesta. Kansainvälinen tiedeyhteisö Bellona raportoi, että EU on jopa kaksinkertaistanut venäläisen rikastetun uraanin tuonnin viime vuonna. Voidaankin kysyä: mistä Suomi saa tulevaisuudessa rikastetun uraanin? Itänaapuri on sotilaallinen diktatuuri, joka hallitsee ydinvoimaloiden polttoaineen valmistusta.

Suomessa ydinvoiman kannatus on vahvaa, ja nykyisin käynnissä on 35 vuotta vanhan ydinenergialain kokonaisuudistus. Samalla kuitenkin uhkaava kysymys jää ilmaan: Voidako Suomi todella vapautua venäläisestä riippuvuudestaan, vai onko Rosatom vahvoilla myös tulevissa vaaleissa?