39-vuotias Antti on ollut neljän päivän ajan kotinsa neljän seinän sisällä. Hän on optimoitunut elämäänsä niin, että välttelee sosiaalisia tilanteita viimeiseen asti, ja taustalla on voimakas ahdistus. "Sosiaaliset tilanteet ovat minulle todella vaikeita ja niiden välttäminen tuntuu helpolta ratkaisulta”, hän avautuu.

Antti ei liity kansalliseen tilastoon ainoastaan puolivahingossa. Suomessa on yhä kasvava joukko ihmisiä, jotka vetäytyvät koteihinsa. Setlementti Tampereen hankekoordinaattori Ville Manninen on aikaisemmin arvioinut, että joka toisessa tamperelaisessa kerrostalossa asuu mahdollisesti yksi kotihoidontukijaksoja säätänyt henkilö. Tämä kertoo, kuinka laaja ongelma on kyseessä.

Antin mukaan kotiin jääminen alkoi hiljalleen vaikean masennuksen myötä. Hän kuvailee kotona olemista sanalla "surullinen" ja sanoo: "Elämäni pyörii pääasiassa omassa asunnossani, ja kun näen ihmisiä eri paikoissa, herää kysymys: Mikä on paikkani tässä maailmassa?"

Kotiin komeroituminen ei ole vain henkilökohtainen taistelu; se on myös yhteiskunnallinen ilmiö. Antti on löytänyt tukea Setlementin hankkeesta, ja on ilo nähdä, että moni muu on samassa tilanteessa. "Meitä on todella paljon. Miksi meidät kotiin sulkevat asiat ovat niin vakavia?" hän pohtii.

Myös henkinen väsymys on yleinen kokemus niillä, jotka ovat vetäytyneet, ja Antti sanoo, että jopa tuttujen seurassa sosiaalisuus voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Hän mainitsee, että monet vetäytyneet ovat kokeneet ylikuormitusta vanhoista työnsä. "On vaikeaa ymmärtää, miksi nämä asiat vaikuttavat meihin niin syvästi", hän summaa.

Antin arjen suunnittelu on tarkkaa, ravinto tilataan verkosta viikon välein ja ruoka on usein perusruokaa, kuten spagettia. Vieraiden päästämisessä kotiin hän on tarkka: "Haluan, että täällä on aina siistiä." Vasta Setlementin hankkeen kautta hän on alkanut yhä enemmän pohtia, miten syrjäytymistä voidaan torjua.

Vaikka hän haaveileekin työelämään paluusta ja mahdollisesti yrittäjyydestä, hän myöntää, ettei palaa vanhaan työhön. "Olen ollut epävarma ja perfektionisti, ja se on kostautunut työelämässäni. Peilikuvaani katsoessa huomaan, että mietin mitä muuta voisin tuoda maailmaan", Antti sanoo.

Hän nostaa esille, kuinka teknologian kautta saavutettavat sosiaaliset kontaktit ja ryhmät voivat tuoda toivoa. "Voin nähdä, että maailmalla on muitakin mahdollisuuksia kuin tämä yksi koti", hän toteaa. Antti päätti ottaa yhteyttä Setlementin hankkeeseen upean mahdollisuuden löytää apua ja vertaistukea.

Antin tarina on vain yksi esimerkki monista, joista voidaan ottaa oppia. Hän toivoo, että lisää kiinnostuneita yltäisi toisiaan tukemaan ja luomaan yhteyksiä. Vain yhteisöllisyys voi antaa voimia ja mahdollisuuden rakentaa elämää uudelleen, 从而推动心理健康有了新的起色。

Oletko sinä tai joku tuntemasi henkilö samankaltaisessa tilanteessa? Ota rohkeasti yhteyttä Setlementin hankkeeseen ja löydä apua yhdessä muiden kanssa.