Asuntomarkkinoilla ostohalut ovat heikentyneet, ja tähän vaikuttavat erityisesti suomalaisen kuluttajan luottamus taloustilanteeseen ja omaan työllisyyteensä, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus. Vaikka korot ovat laskeneet selvästi, ovat asuntojen hinnat jääneet paikoilleen, mikä herättää kysymyksiä markkinoiden tulevaisuudesta.

Euroopan keskuspankki (EKP) on hiljattain alentanut talletuskorkoa 2,5 prosenttiin, kun taas 12 kuukauden euribor on painunut 2,4 prosenttiin. Kuitenkin Brotherus varoittaa, että koron tulevaisuus on edelleen epäselvä. "Suomalaiset reagoivat tähän tilannetta seuraamalla tarkasti markkinoita ja odottamalla, mihin suuntaan korot kehittyvät," hän sanoo.

Kuluttajien luottamus on pysynyt alhaisena Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa vuonna 2022. Helmikuussa 2023 Tilastokeskuksen kuluttajaluottamus heikkeni hieman tammikuusta, ja jäi selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tämä heijastuu myös asuntoostoaikeisiin, jotka ovat edelleen varsin alhaisella tasolla, kommentoi Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.

Ruotsi nostaa esiin, ettei kotitaloudet ole vielä toipuneet hintojen noususta vuosina 2022–2023. Monet suomalaiset ajattelevat, että inflaatio on edelleen yli viisi prosenttia, vaikka todellinen luku helmikuussa 2023 oli vain 1,5 prosenttia. "Odotukset inflaation osalta eivät kuitenkaan perustu todellisiin lukuihin," Ruotsi sanoo.

Brotheruksen mukaan kuluttajien ostovoima on edelleen heikentynyt verrattuna aikaan ennen inflaatiopiikkejä. Tämä on johtanut epävarmuuden, joka vaikuttaa erityisesti asunto-ostoksien tekemiseen. Uhat työllisyyden menettämisestä ja yt-neuvotteluista lisäävät kuluttajien huolia.

"Epävarmuus työtilanteessa jarruttaa asuntojen myyntiä, ja tilanne voi olla vielä pidempiaikainen," Brotherus sanoo. Geopoliittinen tilanne huolestuttaa myös kuluttajia; epäselvyys Yhdysvaltojen kaupallisista sitoumuksista ja länsimaiden puolustuksesta herättää lisäkysymyksiä.

Asuntomarkkinoilla hintojen nousun ennustetaan vaiheittain kypsyvän. Nordea ja PTT arvioivat vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 1,5 prosenttia, kun taas OP-ryhmä ennustaa 3 prosentin kasvua. Brotherus toteaa kuitenkin, että hinnat todennäköisesti alkavat nousta vasta loppuvuodesta, ja jopa silloin nousee kysymys siitä, miten kilpailu ostajien kesken vaikuttaa hintatasoon.

Kun tarkastellaan asuntokaupan tilastoja, nähdään, että kauppa on piristynyt jonkin verran, mutta edelleen ollaan kymmenisen prosenttia koronaa edeltäneistä ajoista. Pääkaupunkiseudun tarjonnan rajoittaminen hillitsee hintojen nousua juuri nyt, mutta väestönkasvun myötä asuntokauppa näyttää alkavan elpyä.

Esimerkiksi Oulussa PTT ennustaa jopa 2,6 prosentin hintanousua tänä vuonna. Jos asunnon vaihtajat odottavat hinnan nousua, Brotherus muistuttaa heidän miettimään tilannettaan; isompaan asuntoon siirtyminen olisi järkevää, sillä hintaero on todennäköisesti nykyistä pienempi.

Ruotsi varoittaa, että mikäli EKP jatkaa korkojen alentamista, se ei välttämättä ole hyvä signaali yleisen taloustilanteen kannalta. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja geopoliittinen epävarmuus voivat edelleen heikentää euroalueen talousnäkymiä, eikä suotuisaa kehitystä ole odotettavissa tältä vuodelta.