Kanada on tarkastellut vaihtoehtoja yhdysvaltalaisille Lockheed Martin F-35 -hävittäjille, kertoo maan puolustusministeri Bill Blair Kanadan yleisradioyhtiölle CBC:lle.

Välinen kiista on kärjistynyt sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump astui virkaansa. Kiistojen taustalla ovat erityisesti kauppapoliittiset erimielisyydet, kuten tuontitullit, jotka ovat tuoneet jännitteitä maiden välille.

Tämä kiristynyt suhde voi kuitenkin tarkoittaa Ruotsille ainutlaatuista tilaisuutta. CBC:n mukaan Kanada on jo osittain maksanut 16 F-35-hävittäjän tilauksen, mutta tilanne voi muuttua radikaalisti. Blairin mukaan maa saattaa siirtää hankintansa eurooppalaisille valmistajille, kuten ruotsalaiselle Saabille.

”Pääministeri on pyytänyt minua tutkimaan eri vaihtoehtoja ja discussing muiden lähteiden kanssa erityisesti siitä, missä Kanadassa hävittäjiä voitaisiin koota”, Blair sanoo.

CBC:n mukaan hänen lausunnossaan on epäsuora viittaus Saabin Gripen-hävittäjiin, joiden kokoamista Kanadassa on luvattu. Tämä ei ainoastaan välttämättä tarkoita hävittäjien kokoamista, vaan myös niiden huollon toteuttamista Kanadassa, mikä voisi vähentää maan riippuvuutta Yhdysvalloista.

Gripen-hävittäjät olivat aiemmin kandidaattilistalla, kun Kanada pohti hävittäjähankintojaan, mutta maa allekirjoitti heinäkuussa 2023 sopimuksen 88 F-35-hävittäjän ostosta Lockheed Martinin kanssa. On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon Kanada joutuisi maksamaan, jos se päättäisi peruuttaa asekaupat.

Tuleeko esteitä?

Gripenien ostaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Trump on tiettävästi kritisoinut Ruotsin Saabia asekaupoista, ja Yhdysvallat on ollut estämässä Gripen-hävittäjien kauppoja Kolumbiaan. Koska Gripen-hävittäjissä on käytetty amerikkalaisia osia, asekaupat tarvitsevat myös Yhdysvaltojen hyväksynnän, mikä voi luoda lisähaasteita.

Yhdysvaltojen hallituksen epävarmuus herättää huolta maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Portugalia ovat arveluttaneet F-35-kaupat Trumpin hallinnon takia. ”Emme voi jättää huomioimatta geopoliittista ympäristöämme valinnoissamme”, kertoi portugalilainen puolustusministeri Nuno Melo.

Aivan kuten Ruotsi, myös muut Itämeren ympäristössä toimivat maat seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti, sillä se voi vaikuttaa alueelliseen puolustukseen tulevaisuudessa. Onko Ruotsi valmis tarttumaan tilaisuuteen ja nousemaan Euroopan puolustusteollisuuden huipulle? Jännitys tiivistyy – pysy kanavalla, jotta saat uusimmat päivitykset!