Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on tehnyt merkittävän päätöksen, antaen Ukrainalle mahdollisuuden käyttää Yhdysvaltain toimittamia pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperälle kohdistuviin iskuihin. Tämä päätös on ensimmäinen laatuaan ja se julkaistiin sunnuntaina New York Timesin toimesta, joka perustaa tietonsa yhdysvaltalaisviranomaisiin. Myös uutistoimisto AFP vahvisti tiedot päätöksestä.

Bloombergin mukaan päätöstä ei ollut vielä virallisesti finalisoitu, mutta se on kehitteillä. Lähteiden mukaan kuitenkin lupaa ohjusten käyttöön ei todennäköisesti myönnetä niin laajasti kuin Ukraina on toivonut.

Kyseessä ovat Atacms-ohjukset, joiden kantama on noin 300 kilometriä. Uutiset viittaavat siihen, että Ukrainalla on aikomus käyttää näitä ohjuksia aluksi venäläisiä ja mahdollisesti myös pohjoiskorealaisia joukkoja vastaan Kurskin alueella, joka on lähellä Ukrainan rajaa.

Washington Postin mukaan Yhdysvaltain antama lupa pitkän kantaman ohjusten käyttöön kattaa vain rajoitetut iskut. Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat kertoneet, että päätöksen taustalla on myös pyrkimys estää Pohjois-Korean joukkojen lisäyksiä alueelle.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jatkuvasti korostanut, että Ukrainalle on annettava täysi mahdollisuus käyttää länsimaista aseapua Venäjän hyökkäyksiä vastaan. Hän on myös tuonut esiin, että pohjoiskorealaisten joukkojen läsnäolo Venäjällä on vakava huolenaihe, ja että Ukrainalla on oikeus toimia ennen kuin nämä joukot pääsevät rintamalle.

Bidenin hallinnon päätös merkitsee merkittävää muutosta Yhdysvaltain Ukrainan-politiikassa. Aikaisemmin Donald Trumpin presidenttikauden aikana Ukrainan tuki oli vaakalaudalla, ja tämän vuoksi aihe on noussut esiin myös Bidenin hallinnossa.

Biden on todennut, että jatkuva tuki Ukrainalle on tärkeää Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle. Hän korosti tätä myös keskiviikkona Valkoisessa talossa, jossa hän vakuutti seuraajalleen Trumpille, että Yhdysvaltojen tukitoimia Ukrainalle on edelleen vahvistettava.

Liittyykö tämä päätös suurempiin strategisiin suunnitelmiin? Voisiko tämä olla ensimmäinen askel kohti laajempaa tukitoiminta? Asiantuntijat seuraavat kiinnostuneina, miten tilanne kehittyy ja mitä vaikutuksia sillä on globaaliin turvallisuuteen.