Suomi on äskettäin päättänyt poistaa verotuen datakeskuksilta, mikä on herättänyt huolta investointien vähenemisestä maassa.

Datakeskusten lähes nollatasolle painettu sähkövero tarkoittaa valtiolle tänä vuonna 30 miljoonan euron menetystä verotuloissa. Tämä muutos voi tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan kohteen yrityksille, jotka harkitsevat suuria investointeja datakeskuksiin.

Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että veronkiristys vähentää kiinnostusta rakentaa Suomeen uusia datakeskuksia, mikä voi olla huono uutinen Suomelle, joka kamppailee houkutellakseen ulkomaisia investointeja.

Miksi datakeskuksia tuettiin aikaisemmin?

Datakeskusten saama alhainen sähköveroluokka otettiin käyttöön yli kymmenen vuotta sitten, kun Suomi yritti kompensoida omaa teollisuutensa, kuten paperiteollisuuden, laskua. Tällöin ajatuksena oli houkutella investointeja, jotka voisivat tuoda mukanaan myös muutakin liiketoimintaa.

Vaikka datakeskukset ovat miljardiluokan investointeja, niistä vain 20-30 prosenttia jää Suomeen, sillä suurin osa rahoista menee kansainvälisille prosessorivalmistajille.

Mitä hyötyjä datakeskukset tuovat Suomeen?

Datakeskusten taloudelliset hyödyt ovat edelleen epäselviä. Esimerkiksi Mäntsälässä konesali on suurimpia veronmaksajia, mutta tietoa siitä, kuinka paljon data-ala todella tuo lisäarvoa, ei ole saatavilla.

Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen paikallisessa kaukolämmössä, kuten Haminassa, on positiivinen julkinen hyöty, mutta datakeskusten ympärille ei ole syntynyt merkittävää uutta osaamista, kuten olisi odotettu.

Kilpailevat hankkeet ja investoinnit

Datakeskusten kilpailu sähköstä herättää kysymyksiä. Fingridin entinen johtaja Jukka Ruusunen on kritisoinut, että suuret datakeskukset kilpailevat samasta vihreästä sähköstä, jota tarvitaan perinteisen teollisuuden irrottamiseksi fossiilisista energialähteistä. Vaikka datakeskukset tuovat investointeja, ne voivat myös tehdä sen entistä vaikeammaksi muille hankkeille.

Digijätit ja osaaminen

Esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa työllistää 400 henkilöä, mutta Suomeen halutaan yhä enemmän huippuosaamista datan käsittelyssä ja tekoälyssä. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdään töitä tämän tavoitteen eteen, mutta muutamia vuosia jatkuneista ponnisteluista huolimatta tuloksia ei ole vielä näkyvissä.

Onko Suomen sähkö kilpailukykyistä ilman veroetuja?

Fingridin Ruusunen on sitä mieltä, että halpa sähkö houkuttelee datakeskuksia Suomeen vaikka verohyödyt poistettaisiin. Toisaalta Veijo Terho on huolissaan siitä, kuinka veromuutokset voivat vähentää investointihaluja merkittävästi. Sähkön verotuksen kiristämisellä pallotellaan samalla, kun valtiolle syntyy aukko, kun makeisveron nostosta luovuttiin.

Tulevaisuus ja kaukolämpö

Uusien investointien ohella Terho varoittaa, että vaikka konesali-investoinnit eivät täysin katkeaisi, kiinnostus hukkalämmön hyödyntämiseen saattaa lakata. Tämä voi vähentää datakeskusten tuottaman hyödyn määrää, joka koostuu muun muassa lämmön käytöstä kaukolämmössä.

Loppujen lopuksi jäljelle jäävät vain kiinteistöverot paikalliselle kunnalle ja tarjotut työpaikat konesalin huollossa. Datakeskusten ylijäämälämpöä voidaan verrata Islannin geotermiseen lämpöön, mikä osoittaa, että datakeskusten merkitys Suomessa on moninainen.