Hallitus on esittänyt merkittäviä muutoksia vapaaehtoisen eläkesäästämisen verohelpotuksiin, jotka voivat muuttaa suomalaisten säästämiskäytäntöjä pysyvästi.

Vapaaehtoiselle eläkesäästäjälle tarkoitetut lakimuutokset johtavat kiristyvään verotukseen, mikä tarkoittaa, että säästämiseen käytettävä rahasumma saattaa pienentyä huomattavasti. Tällä hetkellä eläkesäästäjät voivat vähentää verotuksessaan niitä maksuja, joita he ovat maksaneet eläkesäästöihin, mutta tulevaisuudessa tämä etu tulee olemaan menneisyyttä.

Esimerkiksi, mikäli säästäjä panostaa eläkesäästöönsä 2000 euroa vuodessa, hän voi vähentää verotettavista tuloistaan vastaavan summan, mikä tuo säästöjä maksettuihin veroihin. Nyt otetaan kuitenkin huomioon, että hallituksen suunnittelemat muutokset voivat romuttaa tämän edun, mikä puolestaan vaikuttaa merkittävästi säästäjän taloussuunnitelmiin.

Nykyisin enintään 5000 euron verovähennys vuodessa on mahdollista, mutta hallituksen esittämät muutokset vähentävät tätä etua. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on jo menettänyt kiinnostavuuttaan; Finanssialan mukaan yli 400 000 suomalaista osallistuu tällä hetkellä eläkesäästämiseen, mutta kiinnostus on laskenut vuodesta 2013, jolloin veroetuja alettiin kiristää.

Hallituksen toimenpiteiden taustalla on halu vahvistaa julkista taloutta, ja valtio toteaa, että verotulot voisivat nousta vuodessa jopa 57 miljoonalla eurolla. Muutokset kuitenkin myötävaikuttavat siihen, että monet suomalaiset saattavat harkita säästämisen lopettamista tai siirtämistä muihin vaihtoehtoihin.

Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on kritisoinut hallitusta siitä, että se lupailee edistävänsä kansankapitalismia ja vapaaehtoista eläkesäästämistä, samalla kun kilpailuetua tästä säästämismuodosta heikennetään. Hän on varoittanut, että verohelpotusten poistaminen voi merkitä vapaaehtoisen eläkesäästämisen loppua.

Ahosniemi on ehdottanut vaihtoehdoksi osakesäästötilien kehittämistä, johon voitaisiin liittää rahastosijoituksia. Osakesäästötilin etuna on se, että veroja ei tarvitse maksaa osakkeiden myynnistä, vaan ainoastaan, kun voittoja nostetaan tililtä. Tämä mahdollisuus voisi houkutella säästäjiä, jotka haluavat suojata varojaan ja vähentää riskitasojaan.

FA:n selvityksen mukaan vapaaehtoiset eläkesäästäjät ovat pääsääntöisesti keskituloisia suomalaisia, ja Ahosniemi uskoo, että rajallisen riskin rahastosijoittaminen olisi heille erityisen sopivaa. Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen tuo mukanaan enemmän riskejä, kun taas rahastot mahdollistavat hajautuksen ja siten riskin pienentämisen.

Tämänhetkiset muutokset ja niiden vaikutukset eläkesäästämiseen herättävät huolta tulevaisuuden taloudellisesta turvallisuudesta. Miten ihmiset reagoivat näihin muutoksiin ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Se jää nähtäväksi, mutta yksi asia on varma: kaikki suomalaiset, jotka miettivät eläkesäästämistä, tarvitsevat nyt tarkempaa tietoa ja suunnittelua kuin koskaan ennen.