Ukrainaa tukevat maat kokoontuivat jälleen torstaina Pariisissa, mutta tapaamisen tulokset vaikuttavat olevan hyvin vaatimattomia. Élysée-palatsin käytävillä kuultiin tuttuja puheita siitä, kuinka Euroopan on tärkeää jatkaa sekä Ukrainan tukemista että Venäjän painostamista pakotteilla.

Sen sijaan kansainvälisissä medioissa nostetaan nyt esiin huoli ”halukkaiden koalition” yhtenäisyydestä, jossa erityisesti yksi nimi nousee keskiöön: Giorgia Meloni. Italian pääministeri, joka tunnetaan Donald Trumpin lähipiiriin kuulumisestaan, on aiemmin ollut vahva EU:n ja Ukrainan tukija.

Meloni yllätti monia noustessaan Italian johtoon ja ottaessaan aktiivisen roolin EU:n Ukraina-tuen puolustajana. Politico-lehti nimitti Melonin joulukuussa Euroopan vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi, mutta nyt häneltä odotetaan toisenlaista lähestymistapaa.

Brittilehti Telegraph raportoi, että Meloni saapui melkein tunnin myöhässä halukkaiden koalition aiempaan hätäkokoukseen, eikä Italia lähettänyt edustajaa liittouman sotilaskomentajien tapaamiseen lainkaan. Nimettömät lähteet ovat kuvaileet Melonin osallistumista koalition kokouksiin vain ”kädentaitona”, kun taas viime viikolla hän on kutsunut ryhmittymän aikeita ”vaarallisiksi ja tehottomiksi”.

Meloni tasapainoilee Ukrainan ja Venäjän kysymysten kanssa haastavassa tilanteessa: suurin osa italialaisista haluaisi lopettaa Ukrainan aseellisen tuen, mutta taloudellisesti ahdingossa oleva Italia on vahvasti EU:sta riippuvainen. Italia on myös yksi alhaisimmin puolustukseensa panostavista NATO-jäsenvaltioista, ja samalla pääministerin on yritettävä miellyttää myös Trumpin USA:ta.

Trumpin hallinto on ilmoittanut tukevansa nopeaa rauhaa Ukrainassa. Venäjä puolestaan on selkeästi asettanut rajoituksia: se ei hyväksy edes aselepoa ilman pakotteidensa osittaista purkamista.

Tämä tuo Melonin tuskalliseen tilanteeseen, jossa hänen on päätettävä, seisooko hän Euroopan vai Trumpin leirissä. Riskinä on, että Eurooppa ottaa mallia USA:sta ja läntinen pakoterintama alkaa purkautua hallitsemattomasti.

EU on toistaiseksi sopinut Venäjä-sanktioiden jatkamisesta loppukesään saakka. Virallisesti pakotteita aiotaan purkaa vasta siinä vaiheessa, kun kaikki Venäjän joukot ovat vetäytyneet Ukrainasta. Käytännössä kuitenkin jokin jäsenvaltio voi estää sopimusten uusimisen itselleen mieluisalla tavalla.

Unkarin Viktor Orbán ja muut liittolaiset ovat jo pitkään herättäneet huolta, mutta Melonin mahdollinen siirtyminen EU:n tukirintamasta – tai edes osittainen vastustaminen – olisi entistäkin huolestuttavampaa.

Italia on bruttokansantuotteella mitattuna EU:n kolmanneksi suurin talous, yli kymmenen kertaa suurempi kuin Unkari. Itse asiassa Italian talous on suurempi jopa Venäjän talouteen verrattuna.

Monet maat, mukaan lukien Suomi, ymmärtävät hyvin, miksi Venäjä-sanktioista luopuminen olisi tällä hetkellä huono idea. Suomen presidentti Alexander Stubb korosti jälleen torstaina Pariisissa, että nyt ei ole oikea aika purkaa pakotteita – vaan päinvastoin niistä tulisi pitää tiukempaa otetta.

Venäjään ei voida luottaa, ja se tuo jatkuvasti uusia vaatimuksia. Tällaisissa olosuhteissa Euroopan antautuminen Venäjän vaatimuksiin olisi kauhistuttava signaali. Useat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Putin tuskin pysyy Ukrainassa, ellei hän saa sodastaan edes jotain voittoa.

Suomelle, joka rajaa Venäjään, tämä uhka on erityisen konkreettinen. Tällä hetkellä Ukrainassa käydään taistelua, jota kammottavimmatkin päivät näyttävät olevan vielä edessä.