Kansakunta

Eva: Suomalaiset hylkäävät maakuntaveron – Miksi näin tapahtuu?

2025-04-01

Kirjailija: Eino

Pohdinta maakuntaverosta on saanut suomalaiset äärimmäisen varhaisessa vaiheessa nihkeiksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta tutkimuksesta. Vain 25% kansasta tukee ajatusta siitä, että hyvinvointialueilla olisi oma verotusoikeus.

Tutkimuksen mukaan 41 prosenttia vastaajista on selvästi vastaan maakuntaveron käyttöönottoa, kun taas loput eivät osanneet määritellä kantaansa. Tämä voi olla yllätys, sillä kukaan puolueista ei ole saanut enemmistöä kannattamaan ajatusta.

Vasemmistoliitto ja vihreät ovat olleet maakuntaveron puolestapuhujia. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on kuitenkin todennut, että verotusaikeet tulee toteuttaa tavalla, joka ei nostaisi kokonaisveroastetta – kuinka tämä olisi mahdollista?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on puolustanut maakuntaveron etuja, väittäen, että se helpottaisi alueiden toimintaa ilman kokonaisverotuksen nousua. Tällä hetkellä aluepäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa vain menoihin, mikä rajaa heidän mahdollisuuksiaan merkittävästi.

Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää huomauttaa tutkimuksessa, että suomalaiset ovat jo valmiiksi korkeassa verorasituksessa verrattuna moniin muihin maihin. Suomi on EU:ssa toiseksi korkeimman arvonlisäverotuksen ja tiukkojen ansiotulojen verotusta.

Kujanpää nostaa esiin, että suomalaiset pitävät hyvinvointivaltiota hintansa arvoisena (73 % vastanneista), mutta maakuntaveron kaltaiset uudistukset herättävät kysymyksiä sen rahoituksesta. Veronmaksuhalu olisi korkeinta vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajien keskuudessa – voisiko tämä olla ratkaisu rahoitusongelmiin?

Miksi maakuntaveron vastaanotto on niin heikko? Onko se pelko lisääntyvästä verotuksesta vai haluttomuutta muuttua? Suomalaiset ovat selvästi sitoutuneet hyvinvointivaltioon, mutta sitä rahoittavan järjestelmän kehittäminen on sairasta väkivaltaa, jossa kaikki osapuolet eivät ole samaa mieltä.

Evan tutkimukseen vastasi 2070 kansalaista, ja tuloksilla on virhemarginaali 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin aikavälillä 12.–24.3.2025.