Farmaseuttien vastustus ruokakaupassa herättää huolta

Päivittäistavarakauppoihin itsehoitolääkkeiden tuominen on herättänyt keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön viimeisimmässä raportissa todettiin, että se olisi mahdollista, mikäli turvallisuus ja neuvonta varmistetaan riittävällä tasolla.

Raportti on aito kompromissi, mutta väittely siitä, mitä riittävä turvallisuus ja neuvonta tarkoittavat, on vielä kesken. Työryhmässä mukana olleet Apteekariliitto ja Kaupan liitto pitävät kiivaasti kiinni omista näkemyksistään; Apteekariliitto haluaa suojella nykyistä liiketoimintaansa, kun taas Kaupan liitto kamppailee uusien mahdollisuuksien puolesta.

Apteekkariliitto väittää, että muutos heikentäisi lääketurvallisuutta, kun taas kaupan ala lupaa parempaa lääkkeiden saatavuutta kuluttajille. Kuitenkin molemmat osapuolet näyttävät olevan samaa mieltä siitä, että neuvonnan tulisi pysyä pätevillä ammattilaisilla.

Farmaseuttien näkökulma

Miltä tilanne näyttää apteekeissa työskentelevien farmaseuttien silmin? Mikäli myyntikanavia laajennetaan, se voisi kyllä tuoda uusia työllistymismahdollisuuksia, mutta tilanne ei ole niin yksinkertainen.

Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi on kysyttäessä saanut selkeän vastauksen jäsenistöltään: he eivät ole halukkaita myymään itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakaupassa. "Me saimme keväällä 1 400 vastausta jäsenkyselyymme, eikä yhtäkään vastausta tullut, joka hyväksyisi tämän vaihtoehdon ilman, että potilaan hoitoa arvioitaisiin kokonaisuutena," Pirttijärvi sanoo.

Pirttijärven mukaan asiantuntevat farmasian ammattilaiset eivät halua toimia päivittäistavarakaupassa rajoitetun lääkekannan kanssa. "Meidän on pystyttävä arvioimaan potilaan lääkehoitoa kokonaisuudessaan, johon itsehoitolääkkeet tulevat mukaan."

Asiakkaan hoidon ymmärtäminen

Asiakkaan lääkehoidon ymmärtäminen edellyttää, että myyntipisteissä on yhteys kanta-palveluihin ja reseptitietoihin sekä aito vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Vaikka yhteydet saataisiin, työllistämiseen liittyvät haasteet voivat nousta esteeksi.

Pohdittaessa farmaseuttien saatavuutta on huomattava, että Suomessa ei ole liikaa farmaseutteja. Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamisessa voisi siis kyse olla jopa työvoiman riittävyydestä.

Etäneuvonnan rooli

Etäneuvonta on tarjottu ratkaisuksi, mutta edunvalvoja ei ole asiasta innoissaan. "Onko asiakkaalla silloin todellinen mahdollisuus ottaa yhteyttä farmasian ammattilaiseen ennen ostopäätöstä? Kun lääke on ostettu, saatetaan olla jo myöhässä," Pirttijärvi varoittelee.

Hänen pelkonsa on, että itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen voisi johtaa tarpeettomasti myytyjen lääkkeiden määrän kasvuun. "Apteekeissa pystymme arvioimaan kasvokkain, tulisiko asiakkaan mieluummin ottaa yhteyttä lääkäriin," hän lisää.

Pääministerin esimerkki

Käytännön esimerkki nousee esiin pääministeri Petteri Orpon aiemmista terveydenhuollollisista kokemuksista, joista Pirttijärvi muistuttaa. "Hänelle ei apteekista annettu kaipaamaansa särkyyn lääkettä, vaan hänet ohjattiin ensiapuun, jossa todettiin sydänkohtaus."

Orpo kärsi sydänoireista vuonna 2021 ja on myöhemmin muistellut, kuinka kokenut farmaseutti tunnisti oireet ja ohjasi hänet oikeaan hoitoon. Kun hallitus tuo esityksen itsehoitolääkkeistä eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua, kysymys kuuluu, voisiko päivittäistavarakaupan etäfarmaseutti toimia samalla lailla kuin farmaseutti apteekissa? Tämä kysymys vaatii nyt vastauksia, kun keskustelu lääkehoidon tulevaisuudesta jatkuu.