Petteri Orpon (kok) hallituksen keskeinen tavoite on kääntää Suomen velkaantuminen laskusuuntaan. Hallitusneuvotteluissa sovittu kuuden miljardin euron sopeutus on ollut vain jäävuoren huippu, sillä hallitus on tehnyt lisäksi leikkauksia ja veronkorotuksia kolme miljardia euroa lisää. Silti nämä toimet eivät tunnu riittäviltä.

Tällä hetkellä hallituksen alijäämätavoite näyttää olevan vaarassa. Ennusteiden mukaan alijäämä voi vuonna 2027 olla jopa neljä miljardia euroa suurempi kuin hallitusohjelman tavoitteet lupaavat.

Hallituksen nykyisin esittelemät toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka he puhuvat velkasuhteen vakauttamisen tärkeydestä, tämäkin tavoite alkaa vaikuttaa yhä epävarmemmalta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on myöntänyt, että lisätoimia tarvitaan, mutta verotuksen nostamisen sijasta hallitus näyttää päätyvän uusien leikkausten tekemiseen.

Iltalehti kysyi talousasiantuntijoilta hallituksen vastausten realistisuudesta ja ilmeni, että talousviisaat epäilevät jopa yhdeksän miljardin euron sopeutusten toteutumista. Jos sopeutustavoitteissa lipsutaan, se tarkoittaa vain lisää leikkauksia hallituksen väittämien linjojen mukaisesti.

Talousasiantuntijat, kuten Uuden talousajattelun keskuksen (Utak) toiminnanjohtaja Lauri Holappa, ihmettelevät hallituksen optimismia hyvinvointialueiden säästöjen suhteen. Holappa toteaa, että säästöt perustuvat pitkälti hypoteeseihin, eikä hän usko niiden toteutuvan muuta kuin vähäisessä määrin.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ovat varovaisia arvioissaan. Kangasharju arvioi, että kasaan saadaan vain 8 miljardia euroa, ja kunnalliselta ja hyvinvointialueiden toimilta odotetaan vain noin miljardin euron vaikutusta.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että lisäsopeutusten tarve hallituksen tämän vaalikauden aikana on epätodennäköistä, mikä tuo esiin poliittiset realiteetit. Ensi kevään puoliväliriihe tulee olemaan perustavanlaatuinen hetki hallitukselle.

Hallitukselle valmistellaan uusia keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi eläkkeiden yritys Varman toimitusjohtaja Risto Murron työryhmän avustuksella. Keskustelussa ovat muun muassa yhteisöveron mahdollinen alentaminen ja ulkomaisia investointeja houkuttelevat verohuojennukset.

Kuitenkin kaikki toimenpiteet maksavat rahaa, ja samalla aikaa lisäleikkausten tarve voi osoittautua poliittisesti liian vaativaksi. Talouskasvun elpymistä odotetaan, mutta milloin ja millä volyymilla muutos tapahtuu, on vielä kysymysmerkki. Historiasta on nähty, että muutokset voivat tapahtua nopeasti, kuten Sanna Marinin ja Juha Sipilän hallitusten aikana.

Kaikki toivovat vahvaa talouskasvua, ei vain hallituksen tavoitteiden vuoksi, vaan myös siksi, että yhä useampi suomalainen saisi työtä ja siten julkisen talouden tilanne parantuisi.