Hallitus on aloittanut leikkaukset ansioturvaan, tarkoituksenaan kannustaa työttömiä työnhakuun ja parantaa työllisyyttä. Työmarkkinoiden asiantuntijat kuitenkin kyseenalaistavat tämän lähestymistavan toimivuuden.

Leikkaukset ansiosidonnaisiin työttömyyspäivärahoihin tulevat tuntumaan yhä useamman työttömän lompakossa, eikä muutos ole pelkästään tilastollinen. YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen arvioi, että keskimääräinen päiväraha alenee tänä vuonna 8–10 euroa päivässä, mikä kerryttää kuukauden aikana bruttona yli 200 euron pudotuksen.

Suomessa työttömyyskassat, kuten YTK, A-kassa ja Koko-kassa, edustavat yli miljoonaa jäsentä, mikä on lähes puolet kaikista vakuutetuista. Tämä tekee leikkauksista vaikuttavia monille suomalaisille perheille.

Työttömien ansioturvalle langetettavat leikkaukset vaihtelevat prosenttiosuuksina 20–25, mutta vaikutus ei välttämättä näy nopeasti, sillä osa työttömistä saa vielä vanhan lain mukaisia etuuksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä useampi työtön turvautuu muihin tukimuotoihin, kuten asumistukeen tai toimeentulotukeen. Hännisen mukaan tämä tulee varmasti kasvamaan leikkausten myötä, mikä voi vaikuttaa julkisiin talouskustannuksiin.

Hallitus on myös painottanut tarpeen purkaa niin sanottuja kannustinloukkuja. Tämä on johtanut erilaisiin muutoksiin ansioturvassa, kuten lapsikorotusten ja suojaosan poistoon. Työnhakijoiden on jatkossakin sopeutettava talouttaan, mikä Rikkalasta katsottuna voi olla hankalaa, jos tulot laskevat, ja samalla on yritettävä aktiivisesti löytää työtä.

Kuitenkin, työttömyys on JOSKUS kehityksessä: Orpon hallituskaudella työttömyysaste on ollut nousussa, ja työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt jo 61 000:lla kesäkuusta lähtien—23 prosenttia. Hänninen on huolissaan siitä, että hallituksen toimet eivät yksinkertaisesti tuo toivottuja tuloksia lyhyellä aikavälillä.

Hännisen mukaan taloustilanne, joka näkyy työllisyydessä, on edelleen heikko. Kansantalouden asiantuntijat arvioivat, että talouskasvu saattaa alkaa jälleen loppuvuodesta, mutta työttömyysluvut saattavat parantua vasta vuonna 2026, mikä on huolestuttavaa työssäkäyvälle väestölle.

Koko-kassan johtaja Outi Mäki uskoo, että talouden toipuminen tulee olemaan hidasta ja haasteet jatkavat vaivaamista jo pitkään. A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka puolestaan korostaa, että erityisesti teollisuus- ja rakennusaloilla työllisyysnäkymät ovat epävarmat.

Nyt onkin tärkeää, että sekä päättäjät että työttömät itse miettivät vaihtoehtoisia keinoja, joilla työllisyyttä voidaan nostaa ja elämäntilanteita parantaa. Onko leikkausten taustalla riittävää ymmärrystä työttömien arkipäiväisistä haasteista?