Helsinki Research Forum on julkaissut tuoreimmat tiedot pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäytöstä. Joulukuun 2024 lopussa Helsingissä ja sen ympäristössä oli yhteensä 662 000 neliömetriä tyhjää toimistotilaa, mikä merkitsee 0,3 prosenttiyksikön nousua edellisen kvartaalin lukemiin. Tämä vastaa noin 15,4 prosentin keskimääräistä vajaakäyttöastetta, mikä herättää kysymyksiä kaupungin liiketoimintaympäristön tulevaisuudesta.

Erityisesti Pasilassa ja Pitkäjännmäellä nähtiin huomattavia parannuksia vajaakäytön vähentämisessä. Pasilassa tyhjien tilojen määrä väheni jopa 1,95 prosenttiyksikköä, mikä johtuu pääasiassa peruskorjausten valmistumisesta. Pitkäjännmäellä positiiviset kehityssuuntaukset ovat saaneet aikaan nettokäytön kasvua, mikä on rohkaisevaa alueen talouden kannalta.

Kuitenkin tilanne on haastava esimerkiksi Sörnäisissä, jossa vajaakäyttöaste kasvoi peräti 2,75 prosenttiyksikköä. Syynä on erään merkittävän kiinteistön peruskorjauksen valmistuminen, jonka jälkeen tilat jäävät tyhjilleen. Samoin Otaniemessä nähtiin 1,99 prosenttiyksikön kasvu, ja siellä on ollut negatiivista nettokäyttöä.

Pääkaupunkiseudun kokonaispinta-ala toimistokannassa on nyt noin 4,31 miljoonaa neliömetriä. Kvartaalin aikana tilakannan kasvu oli vain 9 500 neliömetriä, mutta tämä saattaa aiheuttaa huolta alueen kehitysnäkymistä. Vallilassa, Sörnäisissä ja ydinkeskustassa valmistui uusi rakennus sekä kaksi peruskorjausta, mikä kasvattaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Valitettavasti, samanaikaisesti markkinoilta poistui peruskorjausten vuoksi noin 12 500 neliömetriä tilaa.

Tämän tutkimuksen taustalla on Helsinki Research Forum, joka koostuu kiinteistösektorin asiantuntijayrityksistä, kuten CBRE, JLL, Cushman & Wakefield, Colliers, Reagle ja KTI Kiinteistötieto. Tavoitteena on vahvistaa tiedon saatavuutta ja laatua Helsingin toimistomarkkinoilla. Tiedot ovat julkisesti saatavilla Raklin verkkosivuilta, ja kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä tiedustellakseen lisätietoja.

Miten pääkaupunkiseudun toimistomarkkinat kehittyvät jatkossa? Onko tyhjilleen jääneiden tilojen pikaiseen täyttämiseen kestäviä ratkaisumalleja? Seuraamalla näitä kysymyksiä voimme kenties löytää valoa pimeyteen, jota vajaakäyttö tuo mukanaan.