Suomeen saapuvien lintujen talvehtimisalueilla on ollut runsaasti lintuinfluenssatapauksia, mikä herättää huolta lintuharrastajien ja eläinlääkäreiden keskuudessa. Helsingistä kuolleena löydetylle kanahaukalle on todettu lintuinfluenssa, ja tämä tapaus näkyy selkeästi kasvavana trendinä lintuinfluenssan leviämisessä Suomessa.

Havainto linnusta tehtiin 9. maaliskuuta ja Ruokaviraston mukaan kana-haukalla todettiin korkea patogeeninen H5N1-virustyyppi 14. maaliskuuta. Ruokaviraston asiantuntija Tiia Tuupanen kommenteissaan vahvisti, että kyseessä on yksittäinen lintu, joka löydettiin kuolleena, mutta mukana on myös paljon kysymyksiä.

Ei ole varmuutta, onko virus tullut muuttolintujen mukana vai onko kyseessä paikallinen kanta. Aikaisemmin tänä vuonna lintuinfluenssa on todettu kanahaukalla Taivassalossa sekä naakalla Turussa. Viime vuonna vastaava tapaus oli vain yksi, mikä viittaa mahdolliseen viruksen lisääntyneeseen leviämiseen.

Korkeapatogeeniset lintuinfluenssaviruskannat aiheuttavat korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle, ja niitä esiintyy tällä hetkellä laajasti Euroopassa. Taudinpurkauksia on todettu niin siipikarjassa kuin luonnonvaraisissakin linnuissa, mikä tekee tästä ilmiöstä entistä huolestuttavamman.

Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gaddin mukaan virukseen silti ei tarvitse tällä hetkellä olla suuri huoli, mutta ennakoivien toimenpiteiden tekeminen on välttämätöntä. Taudin leviämiseen vaikuttaa muun muassa se, missä lintulajeissa virusta on ja miten se niissä leviää, mikä voi vaihdella laajasti eri alueilla.

Linnuille on Gaddin mukaan voinut kehittyä vastustuskykyä, jolloin ei kaikki samassa laumassa olevat välttämättä sairastu. Kuitenkin on tärkeää, että siipikarjan ja muiden kesylintujen keväällä voimassa oleva ulkonapitokielto, joka kestää 8. helmikuuta – 31. toukokuuta, otetaan vakavasti. Tämän suojaustoimenpiteen tarkoitus on estää lintuinfluenssatartunnat luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin kotieläiminä pidettäviin lintuihin.