Helsinki on kaunis kaupunki, erityisesti kun sitä ihailee metromatkalla Kulosaaresta kohti Sörnäistä. Vaikka uusi ja kiistelty Kalasatama herättää tunteita, sen kehitystä tuskin voi kiistää. Muistot ensimmäisistä metroista ovat vielä tuoreita, ja nyt junat kulkevat sujuvasti, vaikka matkan varrella on tullut vastoinkäymisiä, kuten Junatien metrosillan purku Kalasatamassa (HS 12.3.).

Kaupungin kehittäminen on jatkuva prosessi, joka tuo mukanaan rakentamista, purkamista ja korjaamista. Asuntojen kysyntä kasvaa, ja liikenteen muokkaaminen on väistämätöntä. Tämä kaikki aiheuttaa joskus harmia ja epämukavuutta kaupunkilaisille, mikä on täysin ymmärrettävää. Kuitenkin on tärkeää huomata, että kaupunki varautuu muuttuvaan väestöön ja sen tarpeisiin.

Kun seuraa julkista keskustelua, näyttää siltä, että monet kritisoivat lähinnä itseään koskevia, hyvin tilapäisiä epämukavuuksia ilman laajempaa ymmärrystä kokonaisuudesta. Kritiikki on osa demokratiaa, mutta olisi hyödyllistä ymmärtää, kuinka haastavia kompromisseja tehdään päätöksenteossa.

Kaupunkimme arjen pyörittäminen on valtava tehtävä, ja Helsinki on iso organisaatio, jonka vastuulla on pitää asiat kunnossa. Olisiko siis aika alkaa myös arvostaa kaupungin ponnisteluja ja myöntää, että kaikki eivät ole helppoja valintoja?

Ehkämme voisimme keskittyä enemmän kaupungin positiivisiin saavutuksiin, kuten uuden infrastruktuurin rakentamiseen ja ympäristöystävällisiin liikkumisratkaisuihin. Aika ajoin on hyvä nostaa esiin kiitos ja kannustaa kehitystyötä. Helsinki tarvitsee paitsi rakentavaa kritiikkiä myös myönteistä palautetta etenemisen tueksi. Oikeanlaisella yhteistyöllä voimme rakentaa entistä paremman kaupungin meille kaikille.