Keskustelu lasten digilaitteiden käytön ikärajoista käy kuumana, mutta pelkät rajat eivät riitä ratkaisemaan digitaalisen ympäristön ongelmia ja turvallisuushäiriöitä. Tällä hetkellä on olemassa monia keinoja, joilla lasten turvallisuutta ja hyvinvointia voidaan merkittävästi parantaa. Teknologiayritykset, joilla on avaimet käyttäjien turvallisuuden parantamiseen, ovat keskiössä.

Lapset pitävät sosiaalista mediaa ensisijaisesti tapana pitää yhteyttä ystäviin, mutta sääntöjen puute tuo mukanaan myös vaaroja. Monilla alustoilla on mahdollista rajoittaa sitä, kuka voi olla lapsen yhteydessä, mutta tämä ei aina riitä. Voisiko ratkaisuna olla automaattiset yksityisyysasetukset, jotka estävät tuntemattomien aikuisten yhteydenotot kaikilta alle 18-vuotiailta käyttäjiltä?

Yksi merkittävä haaste on anonymiteetti, joka mahdollistaa kiusaamisen ja häirinnän. Kehitystyö käyttäjätunnistuksessa voisi vähentää näiden ongelmien esiintymistä, sillä olisi tärkeää varmistaa, että somessa kohtaamamme henkilöt ovat skuteisesti heitä, keitä he väittävät olevansa.

Yritysten vastuulla on määrittää, minkälaista tunnistautumista ja valvontaa alustoilla vaaditaan. Tällä hetkellä lapset etsivät somesta tietoa ja viihdykettä, mutta kohtaavat usein myös uhkaavaa sisältöä. Sisältöjen moderointi voitaisiin toteuttaa eri tavoilla, hyödyntäen tekoälyä tai ihmistyövoimaa. Nykyettä, mutta useat yritykset näyttävät priorisoivan voittoa turvallisuuden sijaan, vaikka ratkaisuja voisi toteuttaa jo nyt.

Sosiaalisen median algoritmit sitouttavat lapset puoleensa, ja niiden käyttö voi pahimmillaan heikentää heidän hyvinvointiaan. Onko siis mahdollista kehittää hyvinvointia tukevia alustoja, jotka tarjoaisivat työkaluja ruutuaikojen hallitsemiseksi alle 18-vuotiaille? Tämä vaatii kuitenkin lainsäätäjien ja kansalaisten aktiivisia toimenpiteitä.

Suomi, lapsen oikeuksien sopimusvaltio, on velvollinen varmistamaan lasten digitaalisen turvallisuuden. On tärkeää, että lainsäädäntö takaa, että lasten oikeus turvallisuuteen ja hyvinvointiin internetissä toteutuu. Tekniset ratkaisut ovat jo nykyään käsissämme, mutta niiden implementointi vaatii paitsi yrityksiltä myös yhteiskunnalta vastuullisuutta.

Onko kohtaloissamme tulevaisuuden lapset? Vaatimuksillamme ja päätöksillämme on merkitys, ja nyt on aika nimittä riittävästi resursseja ja sitoutumista turvallisten digitaaliympäristöjen luomiseen lapsille.