Ihmiskaupan uhri

Ihmiskauppa ei tarkoittanut tässä tapauksessa, että nuori irakilaisnainen olisi joutunut seksityöhön uudessa kotimaassaan. Sen sijaan hän joutui elämään 32-vuotiaan aviomiehensä valtaistuinta alla, pakotettuna suostumaan seksuaalisiin tekoihin sekä kohtamaan väkivaltaa tai sen uhkaa.

Aviomiehen käytös oli kontrolloivaa; hän kiristi vaimoaan väittämällä, ettei tämä osannut vieraita kieliä, ei tuntenut suomalaista yhteiskuntaa ja pelkäsi rikkomusten vuoksi palautusta kotimaahansa. Käräjäoikeuden tuomion mukaan aviomies oli ottanut vaimonsa määräysvaltaansa, mikä täyttää ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit.

Järjestetty avioliitto

Osapuolet olivat Irakin kristittyjä, ja he tutustuivat sukulaisten kautta, mikä johti järjestettyyn avioliittoon. 21-vuotias nainen halusi perustaa perheen ja suostui naimisiin pitkäaikaisen Suomessa asuneen miehen kanssa. Heidän häät pidettiin Irakissa vuonna 2018, minkä jälkeen aviomies palasi Suomeen.

Elämä Suomessa

Suomen viranomaiset tarkistivat avioliiton aitouden Ankarassa, ja sen todistettuaan nuori nainen pääsi Suomeen seuraavana vuonna. Kuitenkin elämä uuden aviomiehen kodissa Turussa oli kaikkea muuta kuin odotettua. Mies osoittautui väkivaltaiseksi ja pahoinpiteli vaimoaan, jos tämä kieltäytyi seksistä.

Vaikka aviomies ei riistynyt vaimonsa vapautta, hän ei myöskään auttanut nuorta naista sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän ei opastanut vaimoaan suomalaisen henkilökortin hankkimisessa, pankkitilin avaamisessa tai Kelan etuuksien hakemisessa.

Apua muilta naisilta

Onneksi nuori nainen tapasi sattumalta toisen arabiantaitoisen naisen, joka työskenteli suomalaisessa järjestössä. Tämä nainen ymmärsi, mitä nuori vaimo kävi läpi, ja auttoi häntä saamaan henkilökortin ja pankkitilin. Hän vei myös naisen lääkäriin vammojen takia.

Pelkäämät avioeroa

Kuitenkin nuori vaimo pelkäsi edelleen avioeroa, sillä hän vihasi ajatusta palautuksesta kotimaahan. Irakissa eronneita naisia pidettiin usein häpeäpilkkuina perheelleen, ja omat vanhemmatkin olivat kantoivat tätä stigmaa mukanaan. Käräjäoikeudelle todistaneen ystävän mukaan, naisen isä oli raivon vallassa useissa puheluissa, kun taas äiti neuvoi kestämään miehen toimet.

Avioeron haku ja oikeusprosessi

Lopulta kesäkuussa 2020 nuori nainen päätti hakea avioeroa, jolloin hän siirtyi turvakotiin ja poliisi aloitti rikostutkinnan. Naiselle nostettiin syytteet ihmiskaupasta, raiskauksesta ja pahoinpitelystä. Saga jatkui suljetuissa istunnoissa, missä syyttäjä esitti lukuisia todisteita pahoinpitelyistä ja pakottamisesta, mutta tuomioistuimen näkemyksen mukaan vain kaksi pahoinpitelyä ja yksi raiskaus saatiin todistettua.

Käräjäoikeuden päätös

Käräjäoikeus katsoi, että syytetty oli ottanut vaimonsa määräysvaltaansa, mikä ilmensi ihmiskaupparikosta. Tuomio tuli heti voimaan; 37-vuotias turkulaismies sai ehdollista vankeutta ja hänen tuli maksaa uhriinsa 8 300 euroa. Tämä tapaus osoittaa, kuinka vakavia ihmiskauppaan ja naisten väärinkäyttöön liittyviä ongelmia vielä tänä päivänä on, ja se herättää kysymyksiä viranomaisten roolista suojella vaarassa olevia naisia.