Iltalehden itsenäisyyspäivän haastattelussa tasavallan presidentti Alexander Stubb analysoi, mihin Venäjä oikein lopulta pyrkii ja miten se liittyy nykyisiin kansainvälisiin suhteisiin.

Venäjää on käsitelty usein Euraasian turvallisuusjärjestelmään liittyvänä pelaajana, jonka yhteistyöt Kiinan, Lähi-idän ja globaalin etelän maiden kanssa herättävät kysymyksiä. Stubbin mukaan Venäjän peruslähtökohta on olla vastapaino lännelle, erityisesti Yhdysvalloille, ja se aliarvioi Euroopan asemaa pyrkien keskustelemaan suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Stubb korosti, että Venäjä kohtaa haasteita, koska sen vanhasta suurvalta-asemasta on vain rippeitä jäljellä. “Ainoa ystävä, joka Venäjällä on naapurustossa, on Valko-Venäjä”, hän totesi. Stubb myös huomautti, että Keski-Aasian maat eivät tue Venäjää, ja hän keskusteli asiasta Kazakhstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajevin kanssa.

Keskustelussa kävi ilmi, että Keski-Aasian maat harjoittavat niin sanottua multivektoraalista ulkopolitiikkaa, mikä tarkoittaa niiden halua välttyä ajautumasta Venäjän alaisuuteen. Stubbin mukaan Venäjä on myös huolissaan entisten Neuvostoliiton tasavaltojen, kuten Moldovan ja Georgian, asemasta. “Toivottavasti ei aseellisesti, mutta kaikilla muilla keinoilla”, hän kommentoi Venäjän aikomuksia.

Ukrainan sodassa Stubbin mukaan Venäjän tavoitteena on säilyttää Ukrainan itsemääräämisoikeus. “Ukrainan pitää voittaa, jotta rauha saavutettaisiin. Tämä taistelu ei ole vain Ukrainan, vaan koko kansainvälisen järjestyksen puolesta”, hän sanoi.

Stubbin mukaan Euroopassa on jälleen uusi rautaesirippu, jonka ylitettyään on riskinä, että Venäjä pyrkii luomaan muurin lännen ja oman alueensa välille. “Meidän on totuttava Venäjään, joka on eristetty, ja se voi kestää jopa vuosikymmeniä”, hän totesi, mutta uskoi dialogin Venäjän kanssa mahdolliseksi tulevaisuudessa.

Yksi keskustelun keskeisistä aiheista oli skenaario, jossa Venäjä hyökkäisi Naton jäsenvaltioon. Stubb vakuutti, että sellaista ei ole odotettavissa, sillä ”vaihtoehtoiskustannus olisi liian korkea”. Hän arvioi, että Naton jäsenvaltioiden valmiudet ovat korkeammat kuin koskaan aiemmin.

Stubbin mukaan on mahdollista, että Venäjä jatkaa hybridisotaa lännessä, mutta puhdasta hyökkäystä Naton alueelle ei ole odotettavissa. “Meidän on myös varauduttava erilaisiin kriisitilanteisiin, mutta ei kuitenkaan sotaan,” Stubb korosti.

Presidentti painotti, miten tärkeää on henkinen valmistautuminen informaatiosotaan, joka on jatkuvaa. “Obsolet on muistaa, että ehkäisy on aina parempi kuin lääkitys, ja meidän on pysyttävä valppaina.”

Tähän liittyen Stubbin mukaan Suomen on varmistettava, ettei sota ole vaihtoehto, ja hän lupautui konsultoimaan eduskuntaa sodasta ja rauhasta perusteellisesti.

On selvää, että kansainväliset jännitteet ovat korkealla, ja presidentti Stubbin analyysi tarjoaa syvällisempää ymmärrystä siitä, miten Venäjä toimii ja mitä se tavoittelee. Kosovon ja Georgian situatiot ovat esimerkkejä siitä, miten heikoissa tilanteissa Venäjä käyttää kaikkia vaikutuskeinojaan, ja tästä syystä Baltian mailla ja muilla Itä-Euroopan valtioilla on syytä pysyä valppaina.