Sveitsissä järjestettyjen Engelbergin mäkikisoiden naisten osuus kohtasi sunnuntaina haasteita heikkojen sääolosuhteiden vuoksi. Kisa päätettiin lopulta keskeyttää, mutta tämä ei estänyt suomalaisten muistamasta menneitä legendoja, erityisesti Janne Ahosta.

Ahosen viimeisin muisto edellisistä voitoistaan liittyy tammikuuhun 2014, jolloin hän nosti Suomen ensimmäistä kertaa miesten maailmancupin palkintokorokkeelle sen jälkeen, kun Anssi Koivuranta voitti Keski-Euroopan mäkiviikkokilpailun Innsbruckissa, joka typistyi vain yhteen kierrokseen.

Janne Ahosen, joka on saavuttanut urallaan muun muassa viisi Keski-Euroopan mäkiviikon voittoa, tuntee erityistä nostalgiaa Engelbergistä. Hän voitti ensimmäisen kilpailuvoiton 16-vuotiaana juuri siinä samassa paikassa.

”Silloin nuori Janne Ahonen vahingossa voitti, kun kisa typistyi yhteen kierrokseen”, Ahonen muistelee. Hän kertoo, että tuolloin kärkikolmikossa oli legendaarinen saksalainen hyppääjä Jens Weissflog, mikä oli nuorelle Ahoselle melkoinen kunnia.

Ahonen virnisti kertoessaan, kuinka häntä hävetti, kun Weissflog, hänen idolinsa, oli matalammalla korokkeella. ”Hän hävisi minulle olosuhteiden vuoksi, joten siinä kohdassa kyllä hävetti”, Ahonen naurahti ja lisäsi, että Weissflog onnitteli häntä reilusti menestyksestään.

Vaikka hän ei tuolloin vielä ollut voittomentaliteetissa, tuo ensimmäinen voitto jäi ikimuistoisena mieleen. Ahonen kertoi, että häneen ei pyydetty nimikirjoitusta ennen kilpailua eikä sen jälkeen.

Ahosen uralla on ollut myös muita haasteellisia hetkiä, kuten vuoden 1995 Keski-Euroopan mäkiviikolla, jolloin hän sai uusintahypyn ja onnistui voitossaan. ”Kansainvälisessä lehdistössä minulta kysyttiin tunteita Garmisch-Partenkirchenin voitosta, ja vastasin, että sen voi voittaa kuka tahansa, kunhan vain hypähtää niin kauan, kunnes onnistuu”, hän muistelee.

Ahonen oli kokenut pettymyksen ensimmäisissä suorituksissaan, kun harjoituksissa hän oli hypännyt upeasti. ”Minulla oli koekierroksen pisin hyppy ennen kisaa, mutta sitten törmäsin lumipaakkuun ja kaaduin”, hän sanoi surullisena.

Päävalmentaja Hannu Lepistön kautta Ahoselle kuitenkin avautui mahdollisuus uusintahyppäämiseen, mikä sai vielä toivoa herättävää tulta hänen silmiinsä. ”Vastasin ensin, että tämä on osaltani tässä. Kuitenkin minut saatiin torniin, ja hyppäsin lopulta mäkiennätyksen”, Ahonen kertoi voittoreseptistään.

Vähintään kolme vuosikymmentä sitten alkunsa saanut urapolku on kantanut hedelmää, ja Ahonen jatkaa ikimuistoisten hetkien keräämistä. Tämä voitto muistuttaa siitä, miten tärkeää on uskoa itseensä, vaikka olosuhteet näyttäisivät haastavilta. Ahonen on todellinen suomalaisen urheilun legenda!