Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa vallan haasteet syvenevät, kun äärivasemmistolainen Hayat Tahrir al-Sham (HTS) -järjestö, joka aiemmin hallitsi Idlibin aluetta, on palannut tukevasti maan poliittiseen kenttään. Vaikka HTS on toistaiseksi esittäytynyt maltillisena johtajana, eri puolilta kuuluva keskustelu nostaa esiin huolia Isisin läsnäolosta ja islamistisen radikalisoitumisen mahdollisuudesta.

HTS on jo lähettänyt poliisivoimia Idlibistä Damaskokseen ja he ovat saaneet paikallisia asukkaita puolelleen, vakuuttaen turvasta ja vapaudesta. Damaskoksessa paikallinen liikennepoliisi Maher Fastouk sanoo, että alue on turvallinen, mutta monet varoittavat, että ei ole syytä laskea varovaisuutta. "Kaikki ovat vapaita pukeutumaan ja uskomaan niin kuin haluavat", Fastouk kertoo, mutta monet damaskolaisista ovat peloissaan HTS:n vihjaavista radikaaleista puheista.

Vaikka HTS on YK:n, EU:n ja Yhdysvaltojen terroristilistalla, sen hallitsemassa Idlibissä on koettu enemmän vapautta verrattuna moniin muihin äärimuslimimaiden, kuten Talebanin johtamaan Afganistaniin. Silti huoli tästä on kasvanut, kun radikaaleimmat ryhmät saavat jalansijaa HTS:n sisällä, mikä herättää pelkoja kristityissä ja muissa vähemmistöissä.

Erityisen huolestututta on se, että Damaskoksessa on raportoitu Isis-lipuista liikenteessä. Tämä on nostanut kysymyksiä siitä, kuinka paljon radikaaleja jihadisteja on todellisuudessa kaupungissa ja ovatko he valmiita palaamaan avoimempaan toimintaan. HTS:n johtoon liittyvät kysymykset jäävät siis vielä vaille vastausta; onko järjestön maltillisuus vain kulissia vai uuden hallinnon käytännön toteutuma.

Uuden välihallinnon johtaja Mohammed al-Bashir on luvannut, että siirtymävaihe kestää vain maaliskuun alkuun, mutta epäselvyyksiä on paljon. Tuleeko Syyrian poliittinen järjestelmä ikinä kasautumaan islamilaisiin periaatteisiin vai saammeko nähdä vapaita vaaleja? Al-Bashir ei ole antanut selkeitä vastauksiaasian tiimoilta, mikä lisää jännitystä alueella.

Syyrian vallankumouksen seuraukset naisten ja vähemmistöjen asemalle ovat vielä epävarmat. Vaikka HTS on alkanut ottaa etäisyyttä jyrkimmistä islamistisista tulkinnoista, naiset ja vähemmistöt ovat edelleen marginalisoituja. Tällä hetkellä on myös herännyt keskustelua siitä, miten islamilaisen lain mahdollinen käyttöönotto vaikuttaisi naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin ja asemaan.

Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola varoittaa, että monet erilaiset tulkinnat sharia-lain käytöstä ovat mahdollisia. Yleinen pelko on, että tämä johtaisi naisten ja uskonnollisten vähemmistöjen aseman heikentymiseen entisestään. Vaikka HTS on vakuuttanut suojelevansa vähemmistöjä, toisinajattelevien tukahduttaminen on johtanut vertailuihin al-Assadin hallinon kansainvälisiin suuntiin.

Samaan aikaan al-Assadin armeija on lupautunut armahtamaan sotilaita, mutta kidutukseen liittyvät rikokset jäävät ilman anteeksiantoa. Tämä herättää kysymyksiä, kuinka tehokasta ja rehellistä uusi hallinto tulee olemaan väkivallan ja ihmisoikeusloukkauksen loppuunsaattamisessa.

Voivatko Syyrian kansalaiset luottaa sellaisen hallinnon lupauksiin, joka on aiemmin ollut kytköksissä al-Qaidaan? Onko maa astumassa pelottavalle polulle, vai voisiko se itse asiassa löytää rauhan ja vakauden aikakauden? Tilanne Syyriassa on todellakin hyvin herkkä ja kaikesta päätellen pelkääjät eivät ole turhaan huolissaan.