Venäjän sota Ukrainassa on muuttanut radikaalisti Suomen turvallisuustilanteen. Uhka suorasta hyökkäyksestä Suomeen on kasvanut merkittävästi, ja tämä on johtanut tarpeeseen kiinnittää huomiota puolustusmenojen nostamiseen. Naton jäsenyys on yksi selkeimmistä seurauksista, mutta kansainväliset suhteet, erityisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ajan puheet, ovat horjuttaneet luottamusta liittolaisia kohtaan. Euroopan maiden on pakko valmistautua puolustautumaan sekä yhdessä että yksin ilman Yhdysvaltoja.

Suomi, Venäjän naapurina, on etulinjan maa, ja puolustusmenot ovat nousseet merkittävästi. Tulevien vuosien aikana ne ylittävät Naton kahden prosentin minimitason bruttokansantuotteesta noin puolella prosenttiyksiköllä. F-35-hävittäjähankinnat nostavat tätä lukua, ja seuraavaksi on tavoitteena maavoimien uudistaminen 2030-luvulla. On arvioitu, että puolustusmenojen taso pysyy yli kahdessa prosentissa ensi vuosikymmenen ajan. Muuttunut turvallisuustilanne vaatii kuitenkin uusia, selkeitä linjauksia.

Puolustusmenoja tulisi irrottaa normaalista budjetista. On erittäin todennäköistä, että Naton huippukokous kesäkuussa linjaa puolustusmenojen minimitason nostamista vähintään kolmeen prosenttiin. Samalla EU aikoo irrottaa puolustusmenot taloussääntöjen alijäämän laskennasta ja luoda uuden puolustusrahaston, josta jäsenmaat voivat saada lainaa puolustusinvestointeihin. Tämä avaa mahdollisuuksia merkittäville investoinneille, ja Suomen tulee tavoitella yli kolmen prosentin puolustusmenoja varmistaakseen riittävän puolustuskykynsä.

Poliittisten puolueiden on uuden tilanteen mukaisesti sovittava parlamentaarisesti puolustusmenojen kasvattamisesta, aivan kuten aikaisemmassa vaalikaudessa sovittiin tutkimus- ja kehittämismenojen ylivaalikautisesta tavoitteesta. Maavoimien uudistamisohjelmaa on aloitettava mahdollisimman pian suurin kalustohankinnoin, ja sen pitäisi edetä suunnitelmia nopeammin ja suuremmalla volyymilla F-35-projektin päätyttyä.

Lisäksi on olennaista, että Suomi muuttaa kantaansa EU:n yhteisvelkaa kohtaan. EU:n tulisi perustaa yhteisvelalla rahoitettu rahasto, jolla tuetaan Ukrainan puolustustaistelua ja yhteiskunnan kestämistä sodan aikana. Tähän rahastoon voitaisiin kutsua mukaan myös EU:n ulkopuolisia maita, kuten Britannia, Norja ja Kanada, joten osallistuminen olisi laajempaa ja demokraattisempaa. Mikäli EU:n päätöksenteko estyy, pitäisi rahasto perustaa eriytyvän yhteistyön alaisena tai täysin EU:n rakenteiden ulkopuolella. Vain näin varmistamme, että tukemassa olevat maat kykenevät osallistumaan tehokkaasti ilman rajoituksia.

Täydellinen puolustuskykymme riippuu myös teknologisista investoinneista. Tämä sisältää ilmapuolustuksen vahvistamista, droonien käytön lisäämistä sekä kenttäarmeijamme varustamista ja huoltoa pitkän aikavälin taisteluita varten. Aika on käymässä vähiin – nyt on toimittava!