Suomi kohtaa vakavia haasteita, mikäli Itämeren satamien käyttö estyy. Sotilasprofessori eversti evp. Mika Hyytiäinen varoittaa, että Suomen huoltovarmuus on voimakkaasti riippuvainen satamien toiminnasta, ja estot voisivat aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) ilmoitti viikonloppuna suurista suunnitelmista Lapissa: hanke kattaa junayhteyden rakentamisen Oulusta ja Kemistä Tornioon, josta yhteys laajenee yli rajan Haaparantaan Ruotsissa ja edelleen Kiirunan kaivoskaupunkiin sekä Norjaan Narvikin satamaan.

Huoli Suomen infrastruktuurista nousi esiin Sotatieteiden päivillä Helsingissä, erityisesti Lapin teiden huonosta kunnosta. Hyytiäinen huomauttaa, että Suomi on vakavasti riippuvainen Itämeren tuontiväylistä; 90 prosenttia tuontitavaroista saapuu meriteitse.

Tämä huolenaihe on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, koska joukkoja on kerääntynyt Venäjän lähialueille, mikä nostaa kysymyksiä Suomen turvallisuudesta. Hyytiäinen huomauttaa, että uhka huoltovarmuudelle voisi johtua Venäjän mahdollisista toimenpiteistä Itämerellä, ja meritorjuntaohjuksilla voisi syntyä merkittäviä ongelmia kuljetuksille.

"Jos esimerkiksi Nato mahdollisesti torjuisi uhkia, vakuutushinnat nousisivat taatusti hurjiksi," varoittaa Hyytiäinen, viitaten myös siihen, että osa laivayhtiöistä saattaisi vetäytyä riskialttiista kuljetuksista.

Tilanne olisi kansantaloudellisesti kestämätön pitkään jatkuessaan. Hyytiäinen kuitenkin muistuttaa, että Suomi on Euroopan unionin jäsen ja Naton jäsenvaltio, mikä tarkoittaa, että sotilaallisessa kriisissä Suomea ei jätetä yksin.

Lappiin suunniteltu uusi ratayhteys mahdollistaisi myös lännen apujen tuomisen Suomeen ja on siksi tärkeä logistinen väylä. Junat ovat tehokkaita raskaan tavaran kuljetuksessa, esimerkiksi sotatarvikkeiden osalta, ja niiden kapasiteetti ylittää maantiekuljetukset huomattavasti.

Hyytiäinen vertaa tilannetta Ukrainaan, joka kamppailee Venäjän hyökkäysohjusten takia, ja toteaa, että Suomen tilanne on varmasti parempi. Yhteys Narvikkiin olisi ollut toiveena jo kylmän sodan aikana, mutta nyt sen toteuttaminen voisi olla ratkaisevan tärkeää.

Lapin haasteellinen infrastruktuuri, erityisesti Käsivarren tie, tuo omat ongelmansa. Hyytiäinen korostaa, että pitkät välimatkat tekevät teiden parantamisesta kallista ja haastavaa.

Kuitenkin, ei pelkästään sotilaalliset näkökohdat, vaan myös turismi ja elinkeinoelämä korostavat tarvetta parantaa Lapin tietä ja rakentaa uusi rautatieyhteys. Tämä hankkeiden yhtenäisyys voisi olla avain onnistumiseen, mikä ei ainoastaan tehostaisi kuljetuksia, vaan myös vahvistaisi Suomen turvallisuutta tulevaisuudessa.

Onko Suomi valmis kohtaamaan nämä haasteet? Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta, ja Lapin jättihanke voisi olla ratkaiseva askel kohti turvallisempaa ja tehokkaampaa logistiikkaa!