Kamala Harrisin presidenttihaaveet Yhdysvalloissa saattavat törmätä suurta vastustusta, joka liittyy Israelin sotatoimiin Gazassa ja Libanonissa. Näiden kriisien keskellä Harris on tasapainottelemassa gallup-johdon kanssa muutamissa kriittisissä vaa'ankieliosavaltioissa, kuten Michiganissa ja Pennsylvaniassa.

Demokraattinen puolue on viime vuosina menettänyt kannatustaan erityisesti valkoisen työväenluokan ja college-tutkintoa vailla olevien latinojen keskuudessa. Tämä trendi herättää huolta, sillä myös muun muassa aasialaisten ja mustien äänestäjien kannatus on heikentynyt, mikä voi vaikuttaa Harrisille kriittisellä hetkellä. Gazassa käytävä sota puolestaan saattaa olla demokraateille huonoon aikaan, sillä se herättää voimakkaita tunteita erityisesti nuorten ja minoryyppien keskuudessa.

Yhdysvalloissa on käynnissä laajoja mielenosoituksia, joissa aktivistit syyttävät Israelia kansanmurhasta, ja he katsovat Joe Bidenin hallinnon tukevan Israelin sotarikoksia. Toisaalta Harris on sidottu Bidenin Lähit동dän-politiikkaan, joka on saanut paljon kritiikkiä. Erityisen vaarallista on se, että muutamat tuhannet mielenosoittajat voivat muuttaa vaalien kulkua, erityisesti silloin, kun tarvitaan vain pieniä voittoja.

"Answer Coalition" -ryhmän mediakoordinaattori Walter Smolarek käsittelee tilanteen järkyttävyyttä ja kertoo, että nuoret amerikkalaiset arabit ja muslimit ovat syvästi pettyneitä Bidenin ja Harrisin toimintaan. "Tämä sota ei olisi mahdollista ilman Yhdysvaltojen antamaa tukea Isävalle. Tämä on rehellinen ja avomielinen arvio", Smolarek totesi mielenosoituksen jälkeen.

Mielenosoituksessa, jossa vaadittiin Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun vastuullisuutta, yhdistyivät osallistujat samaan huutoon: "Vapauta, vapauta, vapauta Palestina!". Tuhannet ihmiset marssivat kaduilla, vaativat oikeutta ja rauhaa, mikä viittaa siihen, miten voimakkaasti mielenosoittajat kyseenalaistavat Yhdysvaltojen politiikan.

Vaikka Harris on puhunut tulitauosta, monet aktivistit pitävät hänen toimiaan riittämättöminä. Smolarek huomauttaa, että oikeasti, mikäli Harris todella haluaisi rauhan ja lopettaa verilöylyn, hänen tulisi tukea aseiden vientikieltoa Israeliin. Tämä kysymys on ollut keskiössä myös keskustelussa demokraattipuolueen sisällä.

Michiganissa, joka on yksi tärkeimmistä vaa'ankieliosavaltioista, arabiamerikkalaiset ovat yhä enemmän kyllästyneet demokraattien politiikkaan. Tämän kuun alussa suoritetun kyselyn mukaan 40 prosenttia Michiganin muslimeista suunnitteli äänestävänsä vihreän puolueen ehdokasta Jill Steinia, mikä olisi voimakas viesti Harrisin presidenttiehdokkuudelle.

Vaikka Trumpin ehdokkuuden pelko on todellista, monet nuoret kansalaiset ja aktivistit uskovat, että muut vaihtoehdot ovat tarpeen. Smolarek on yhtä mieltä siitä, että jo viisi vuotta vanha kaksipuoluejärjestelmä ei tuota oikeaa ratkaisua kansalle, vaan se pelkästään jatkaa yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puutetta.

Monet materiaalit ja kohdat uutiskirjoituksista viittaavat siihen, että ollaan siirtymässä kohti vallan muutosprosessia, ja usko demokratiaan horjuu. Smolarekin mukaan radikaalit muutokset ovat välttämättömiä, jotta palestiinalaisten oikeudet ja ihmisoikeudet voitaisiin todella huomioida ja suojella.

Lisäksi on syytä huomioida, että Harris ei ole ainoastaan demokraattien ehdokas; hän edustaa laajempaa globalisaation ja imperialistisen politiikan kysymystä, joka on herättänyt vastarintaa ympäri maailmaa. Liikkeitä Yhdysvalloissa, kuten "Black Lives Matter" ja "Palestine Solidarity Movement", ovat jatkuvasti tiivistäneet rivejään, ja ne ovat alkaneet yhä enemmän yhdistyä yhteisten tavoitteiden ympärille. Mielenosoitukset ovat vain yksi tapa, jolla äänestäjät yrittävät vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Harris on jouduttu erikoislaatuiseen epävarmuuteen, sillä hänen täytyy navigoida äänestäjien moninaisten näkemysten ja odotusten välillä, mikä tekee hänen presidenttikampanjastaan entistä haastavampaa.