Kesämökkiläisten etätyöhön liittyvät käytännöt ovat muuttuneet merkittävästi. Vapaa-ajan asukkaiden liiton tuoreen kyselyn mukaan vain 26 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä etätöitä mökillään viime vuoden aikana, mikä on lasku verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin osuus oli 31 prosenttia. Tämä muutos asettaa kysymyksen: Miksi mökkietätyö on vähentynyt niin dramaattisesti?

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo selittää, että lasku johtuu paljolti siitä, että edellinen kysely toteutettiin vuonna 2022 korona-aikana, jolloin monet ihmiset työskentelivät mökillään välttääkseen suuria väkijoukkoja. Nyt tilanne on palannut normaalitilaan, ja etätöiden tekeminen mökillä on tullut vähemmän yleiseksi.

Viimeisimmän kyselyn mukaan mökkiläiset tekevät etätöitä keskimäärin neljä tuntia viikossa, kun vuonna 2022 tuntimäärä oli viisi. On mielenkiintoista huomata, kuinka työskentelyn muutos on vaikuttanut etätyön intensiivisyyteen mökkeilyssä.

Yksi keskeinen huolenaihe on se, että kesämökkiläiset pelkäävät mökkiensä arvon laskevan esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaloiden, louhosten tai kaivosten läheisyyteen rakentamisen vuoksi. Kyselyssä 38 prosenttia vastaajista arvioi, että mökin arvo saattaisi tippua merkittävästi. Lisäksi 39 prosenttia ilmoitti, että heidän mökkiensä läheisyyteen on jo suunniteltu tai rakennettu tuulivoimaloita, mikä herättää huolta.

Vaikka moni kesämökkiläinen suhtautuu uusiutuvaan energiaan myönteisesti, ei toivota 200–300 metrin korkeiden voimalaiden nousevan oman kesähuvilan läheisyyteen. Tervo on ehdottanut, että sopiva minimietäisyys voimaloiden ja mökkien välillä olisi viisi kilometriä. Tämä huoli on niin vakava, että hallitus on alkanut pohtia minimietäisyyksien asettamista lähes asutukselle.

Entäpä kuntaverot? Kyselyssä 58 prosenttia mökkiläisistä kertoi harkitsevansa kuntaveron maksamista myös mökkipaikkakunnalleen, mikäli kokonaisveroaste ei nouse. Tervo kertoo, että monet haluaisivat tukea oman mökkikuntansa taloutta, mikä voisi tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen lisäystä alueen budjettiin.

Kiinteistöveroa mökkiläiset maksavat jo nyt, ja 68 prosenttia vastaajista ilmoitti sen nousseen viime vuonna. Tämä tarkoittaa, että mökkiläisten verotus on selvästi tiukempaa kuin vakituisissa asunnoissa – ja se herättää monessa kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta.

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, ja tämä suuri luku osoittaa, kuinka paljon suomalaisten elämäntapaan kuuluvat lomat luonnon läheisyydessä. Kesämökkiläisten tiivis yhteisö sekä halu vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon ovat keskeisiä teemoja, jotka saavat äänen vahvemmin esille tulevina vuosina.

Voiko kesämökkielämä muuttua vielä enemmän, ja mitä se merkitsisi suomalaisten elämäntavan kannalta? Seuraavat vuodet tuovat varmasti mielenkiintoisia muutoksia niin etätyön kuin aluepolitiikankin kentillä.