Hallituksen säästötoimilla on yllättävä seuraus evankelisluterilaisen kirkon talouteen: ne kasvattavat kirkollisveron tuottoa merkittävästi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kirkko voi saada ensi vuonna lähes 40 miljoonaa euroa enemmän tuloja. Tämä tapaus on erityinen tilanteessa, jossa kirkon jäsenmäärä on vähentynyt ja julkisia menoja on leikattu monilta muilta aloilta.

Kirkollisveron tuotto kasvoi vuonna 2023 yli 100 miljoonaa euroa, mikä on nostanut sen kokonaistuoton yli miljardin euroon – historian ennätys. Tällaiset verotulojen nousut ovat kuitenkin olleet mahdollista osittain edellisen hallituksen sote-uudistukseen liittyvien veromuutosten myötä.

Kysyttäessä arkkipiispa Tapio Luomalta kirkon lisääntynyistä tuloista, hän huomauttaa, että tuo raha on kuin lottovoitto.

”Kun muu yhteiskunta säästää, kirkko on saanut yllättävää rahavirtaa. Onko tämä oikein? Se riippuu näkökulmasta”, Luoma sanoo. Hän korostaa, ettei kirkko voi suoraan vaikuttaa verotukseen, vaan seurakunnat päättävät itse veroprosentistaan.

Vaikka joitakin seurakuntia on kehotettu laskemaan kirkollisveroa, kaikki eivät ole noudattaneet tätä ohjetta. Luoma viittaa myös siihen, että kirkon on käytettävä verotuloja diakoniatyöhön ja hyvään toimintaan, joka hyödyttää seurakuntalaisia.

Kirkon saadut lisävarat eivät ole surutulosta tulleita. Arkkipiispa Luoma ilmentää, ettei kirkko ole lobannut itselleen lisärahoitusta, vaan kyse on yllättävistä muutoksista. Kirkon jäsenmäärä on jatkuvasti laskenut, mutta arvioiden mukaan verotulot saattavat kasvaa vuoteen 2030 asti.

Hallituksen leikkaukset tarkoittavat kuitenkin, että kirkon valtionrahoituksesta leikataan 20 miljoonaa euroa, mikä tuo haasteita. Tämä rahoitus, joka ylittää 100 miljoonaa euroa, käytetään lakisääteisten tehtävien hoitoon, kuten hautaustoimiin ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoon.

Luoman mukaan on tärkeää, että kirkollisveron tuottoja käytetään myös yhteiskunnallisiin tarpeisiin, jolloin kirkollisveroa maksavat seurakuntalaiset saattavat loppupelissä rahoittaa esimerkiksi kirkkoon kuulumattomien hautauksia.

Arkkipiispa Luoma nostaa esiin myös viestintähaasteet hallituksen suunnasta ja toivoo, että leikkausten perusteet kommunikoitaisiin selkeästi, jotta ihmiset ymmärtävät niiden taustan. ”Suurin ongelma on ollut viestinnässä – ei pelkästään päätöksissä, vaan siinä, miten ne on esitetty kansalaisille”, hän toteaa.

Tällä hetkellä hallitus etsii keinoja säästää 100 miljoonaa euroa toimeentulotukimenot, jotka ovat kasvaneet nopeasti. Tämä summa vastaa juuri sitä, kuinka paljon kirkollisverotuotot nousivat vuonna 2023. Kirkon rahoitustilanne on tiukasti sidottu yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, ja arkkipiispan mukaan on tärkeää nähdä myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etu päätöksenteossa.