Aurinkovoiman rakentaminen Suomessa on käymässä hurjaan vauhtiin, ja tulevina vuosina uhkuvasta kasvusta on tullut jo todellisuutta. Ensimmäiset suuret, yli 100 megawatin aurinkovoimalat ovat parhaillaan rakenteilla tai luvitusprosessissa eri puolilla maata.

Fingridin ennusteet lupaavat, että aurinkovoimaloiden kapasiteetti voi kasvaa jopa 16 000 megawattiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin asennettuna vain noin tuhat megawattia aurinkovoimaa, mikä tarkoittaa, että kasvupotentiaalia riittää vielä runsaasti.

Esimerkiksi Solarigo Systems oy, yksi Suomen merkittävimmistä aurinkopaneelien asentajista, toteuttaa parhaillaan mittavaa Aurinkovoimalaa Exilionin yhteistyössä Etelä-Lapissa. Simoon asennetaan kaikkiaan 120 000 paneelia. Yhtiön teknologiajohtaja Ville Vairinen arvioi, että voimaloiden koot ja paneelimäärät kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa.

– Jos Suomeen asennettaisiin tänä vuonna aurinkosähköä joko tuhat megawattia tai enemmän, se tarkoittaisi noin kahta miljoonaa 500 watin paneelia käyttäen, Vairinen laskee.

Yksittäisen paneelin kierrätysarvo saattaa olla alhainen, mutta suurissa määrissä tilanne muuttuu täysin. Aurinkopaneeleissa on käytetty materiaaleja kuten piitä, kuparia, hopeaa, lyijyä, tinaa ja alumiinia, joiden kierrätys voi olla taloudellisesti ja ympäristöllisesti merkittävää.

Nykyisin asennettavien aurinkokennojen arvioitu käyttöikä on 20-35 vuotta, mutta Suomessa aurinkoenergia on ollut nosteessa vain muutaman vuoden ajan. Tämän vuoksi paneelien kierrätystä ei ole vielä laajasti käsitelty. Kierrätysyritys Kuusakoski oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Haikka toteaa, että tällä hetkellä paneeleita tulee vielä hyvin vähän, ja ne käsitellään sähkö- ja elektroniikkajätteen tavoin.

Selvää kuitenkin on, että tuottajavastuu aurinkopaneeleiden osalta on jo nyt alan toimijoilla tiedossa. Lain mukaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat vastuussa paneelien jätehuollosta.

– Vastuukysymykset ovat tärkeitä ymmärtää, sillä ne vaativat kierrätysmaksujen suorittamista, jotka varmistavat tuotteiden asianmukaisen jätehuollon ja kierrätyksen, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Enni Virtanen.

Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan?

Suomessa on jo useita hyväksyttyjä tuottajayhteisöjä, kuten Selt ry ja ERP Finland ry, jotka huolehtivat lakisääteisistä velvoitteista, kuten käytöstä poistettujen tuotteiden keräyksestä ja kierrätyksestä. Kuitenkin aurinkopaneeleiden kierrätysmarkkinat ovat vielä kehitysvaiheessa ja niiden toimivuutta on vaikeaa arvioida.

– Ongelma on siinä, että emme tiedä mitä kierrätys tulevaisuudessa maksaa tai millaisia vaatimuksia tulee, pohtii SER-tuottajayhteisön toiminnanjohtaja Arto Puumalainen.

Myös teknologian kehitys herättää kysymyksiä. Esimerkiksi uudet paneelit saattavat olla jo näin alkuvaiheessa huomattavasti tehokkaampia kuin vanhat, mikä voi aiheuttaa sen, että vanhat paneelit tulevat kierrätettäväksi aiemmin kuin tällä hetkellä arvioidaan.

Aurinkovoiman tulevaisuus täällä Suomessa on siis täynnä kysymyksiä, mutta myös mahdollisuuksia, kun siirrymme kohti kestävän energian aikakautta.