Lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista kriiseistä, ja sen tuomat haasteet voivat olla erittäin raskaita. Jenni Huhtala, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n lahjasoluteemojen asiantuntija, kertoo, että lapsettomuuteen liittyy monenlaisia syviä tunteita, kuten surua ja pelkoa, jotka voivat johtaa jopa ulkopuolisuuden tunteisiin.

Vernan tarina on tuttu monelle, erityisesti ikäisilleen. 33-vuotias helsinkiläinen Verna on jo pitkään yrittänyt tulla raskaaksi, ensin ex-kumppaninsa kanssa, mutta sitten erottuaan hän päätti kokeilla lahjasoluhierontoja yksin. Hänen tarinansa ei ole harvinainen; Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva nainen kohtaa tahattoman lapsettomuuden, ja arvioiden mukaan noin 300 000 ihmistä kamppailee sen kanssa.

Lapsettomuuden vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan fyysisiin terveysongelmiin – ne voivat vaikuttaa myös mielenterveyteen, ihmissuhteisiin sekä talouteen. Huhtala huomauttaa, että moni lapsitoiveinen pari saattaa erota, jos heidän toiveensa eivät kohtaa. Tämä korostaa lapsen haluamisen merkitystä elämän suunnitelmissa.

Huhtalan mukaan naiset, jotka eivät ole parisuhteessa, hakeutuvat usein lapsettomuushoitoihin yksin. "Se on surullista, sillä ensisijainen toive monella on kuitenkin löytää kumppani ja perustaa perhe."

70 prosenttia julkiselle puolelle hedelmöityshoitoihin hakeutuvista on sinkkuja. Suomessa lahjasoluhoitoja tarjoavat viisi yliopistosairaalaa ja useat yksityiset lääkäriasemat. Lahjasoluneuvonnassa on tärkeää ymmärtää, että osan geeneistä voi periytyä lahjoittajalta. Vuonna 2007 säädetty laki takaa, että lahjoitetuilla munasoluilla tai siittiöillä syntyneillä on oikeus tietää alkuperänsä täyttäessään 18 vuotta.

Ensimmäiset lahjasoluhoidoilla syntyneet nuoret täyttävät 18 vuotta ensi vuonna, ja he voivat selvittää lahjoittajan henkilöllisyyden virallisista rekistereistä. On kuitenkin vain hämärästi tiedossa, kuinka moni vanhempi valitsee kertoa lapselleen hänen lahjasolu-taustastaan. Huhtala huomauttaa, että samaa sukupuolta olevat parit useimmiten jakavat tietoa, mutta heteropareissa voi olla edelleen pelkoa ja häpeää, joka estää viestimen.

Jos lapsi on epäillyt alkuperäänsä, osa on turvautunut DNA-testeihin, jolloin on tullut esille, että he eivät ehkä ole biologisesti yhdensuuntaisia toisen vanhemman kanssa.

Hedelmöityshoitojen kustannukset julkisella sektorilla ovat noin 900 euroa, hoidon kulut saattavat kuitenkin vaihdella lääkehoidoista riippuen. Yksityisillä klinikoilla hoitoon pääsy on nopeampaa, mutta kustannukset voivat nousta jopa 10 000 euroon lahjamunasoluhoidoissa. Suomessa lahjasoluhoitojen avulla syntyy vuosittain noin 700 lasta, ja luku on kasvanut huomattavasti vuodesta 2019, kun hoitoja alettiin tarjoamaan myös julkisella sektorilla.

Lahjasoluhoidot ovat monille ainoa mahdollisuus tulla vanhemmaksi, ja asiantuntijat korostavat, että ne vaativat perheiltä suunnitelmallisuutta sekä tukea etenkin emotionaalisesti haastavina aikoina. On tärkeää avata keskustelua lapsettomuudesta ja pohtia, mitä haasteita tämä tuo niin yksittäiselle henkilölle kuin hänen lähipiirilleen.