Korkein hallinto-oikeus on päättänyt hylätä järjestöjen tekemän valituksen, joka koski Orpon hallituksen ilmastovuosikertomusta vuodelle 2024. Järjestöjen mukaan valtioneuvosto ei ole noudattanut Suomen kansainvälisiä ilmastositoumuksia tai ilmastolain vaatimuksia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa annettu päätös tarkasteli aiemmin jätettyä valitusta, jota ei otettu käsittelyyn. Tuolloin oikeus totesi, että valtioneuvoston päätös ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ei ollut valituskelpoinen. Tämä päätös on saanut monet asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt varoittamaan siitä, että Suomi jää ilmastotavoitteistaan merkittävästi jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus korosti, että maankäyttösektorin hiilinielujen lisääminen on tärkeää, mutta prosessi vie aikaa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida, pystytäänkö tarvittavia lisätoimia toteuttamaan niin, että saavutetaan vuoden 2030 tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tai vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite.

Kuitenkin oikeus huomautti, että tilanne voi muuttua tulevaisuudessa, jos lisätoimien ei todeta riittävän lainmukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valitusta teki joukko järjestöjä, mukaan lukien Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Norden ja Amnesty Internationalin Suomen osasto. Asiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet hallitusta passiivisuudesta, joka uhkaa myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Lisäksi hallituksen on myönnetty aikaisemmin, että metsien hiilinielujen täyttämät EU-velvoitteet ovat uhattuna, ja ilmastopaneelin raportti osoittaa, että liikenteen päästöt ovat kasvaneet hallituksen toimien seurauksena. Tämä laittaa koko Suomen ilmastopolitiikan ja ympäristöhankkeet vakavaan arviointiin. Voimmeko todella luottaa hallituksen kykyyn saavuttaa asetettuja ilmastotavoitteita? Aika näyttää.