Suomessa kuntotarkastuksiin liittyy vakavia ongelmia, sillä jopa puolessa miljoonasta pientalosta on havaittu erilaisia puutteita tai vaurioita. Asunto- ja kiinteistökaupassa virheet voivat johtaa kalliisiin korjauksiin, ja asiantuntija Pekka Vaittinen korostaa tarkastusten tärkeyttä. Mikäli harkitset kuntotarkastusta, Vaittinen varoittaa: "Ole paikalla tarkastuksen aikana!" Tämä mahdollistaa kysymysten esittämisen ja tarkastettavan kiinteistön historian selvittämisen.

Talokatsastus Oy:n toimitusjohtajana toimiva Vaittinen on tarkastanut kiinteistöjä jo yli 30 vuoden ajan ja kertoo, että suurimmat ongelmat löytyvät 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista taloista. Kuulostaa käsittämättömältä, mutta on arvioitu, että Suomessa on yli miljoona pientaloa, ja monilla näistä on ongelmia, jotka kerryttävät korjauslaskua yli 10 000 euroon – huomattava summa, joka ei ole jokaisen pullolla.

Erityisen huolestuttava rakenne on valesokkeli, jota on käytetty laajalti 1970-luvulla. Alun perin sen uskottiin estävän vedon tuntemista, mutta nykypäivänä tiedetään, että se voi aiheuttaa vakavia kosteusongelmia ja jopa sisäilmaongelmia. Vaittinen on törmännyt moniin perheisiin, jotka elivät valesokkelissa ilman tietoisuutta riskistä.

Suomessa kuntotarkastukset tulivat voimaan vuonna 1998, ja nykyisin kuka tahansa voi väittää tekevänsä kunnollista tarkastusta. Vaittinen on kuitenkin mukana kehittämässä kansallista ohjeistusta rakennustarkastuksiin, ja arvioi, että metaforisesti sanottuna "kuka tahansa ei ole mestari".

Hän neuvoo ihmisiä harkitsemaan tarkastuksen tekemistä, ja ennen kaikkea olemaan läsnä, sillä se auttaa ymmärtämään talon kunnon yksityiskohtia. Hyvin tehty tarkastus tarvitsee aikaa, yleensä 3-4 tuntia. Vaittinen muistuttaa, että talon korjauksia pitäisi tehdä vain todellisten tarpeiden mukaan – liika valvonta voi pahimmillaan johtaa ylikorjaukseen. Kun joku asia on toiminut ongelmitta, on todennäköistä, että se toimii jatkossakin.

Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota palovaroittimiin taloyhtiöissä. Vaittinen varoittaa, että niiden asennus ja huolto on nyt taloyhtiöiden vastuulla, ei enää asukkaiden tai vuokralaisten. Hän kertoo tapauksista, joissa palovaroittimia on poistettu käytöstä, kun paristot ovat loppuneet. Tämä korostaa tarvetta järjestää säännöllinen huolto ja tarkastaminen, jotta paloturvallisuus pysyy kunnossa ja asukkaat ovat suojassa vaaroilta.