Johdanto

Hallituksen kevään 2024 kehysriihessä esitetty lakiluonnos tähtää suuriin teollisiin investointeihin ja puhtaan siirtymän tukemiseen, pyrkien parantamaan Suomen heikentynyttä kasvu- ja investointinäkymää. Lakiesityksessä ehdotetaan verohyvitystä suurille investoinneille, jotka tähtäävät ilmastoneutraaliin talouteen. Tämä tuki liittyy muun muassa uusiutuvaan energiaan, energiankulutuksen vähentämiseen ja strategisten alojen investointeihin. Tuen vähimmäiskustannus on 50 miljoonaa euroa.

Investointihyvitys

Investointihyvitys olisi 20 prosenttia investointikustannuksista, ja tukea voisi saada ensimmäisen kerran vuonna 2028. Hyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa per yritys, ja vuosittain olisi mahdollista vähentää enintään 10 prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä.

Haasteet ja huolenaiheet

Kuitenkin, investointihyvityksen onnistuminen riippuu monesta tekijästä. Keskeinen huoli on sen yhteensopivuus minimiverolain kanssa, sillä investointihyvitys voi laskea todellista veroastetta ja siten laukaista täydentävän veron joissakin yrityksissä. Tämä saattaa heikentää investointikannustimia, erityisesti suurten konsernien kohdalla.

Vertailu muihin maihin

Monissa muissa EU-maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa, on jo käytössä vastaavanlaisia investointitukia. Ranskassa tuen määrä on samat kuin Suomessa ehdotetut, mutta muut maat tarjoavat myös lisätukia, mikä on parantanut niiden kilpailukykyä. Suomi on jäänyt jälkeen näiden tukien osalta, ja asialla on merkittäviä seurauksia maan taloudelle.

Geografinen kohdentuminen ja kehitys

Ilmastoneutraaliuteen tähtäävien investointien maantieteellinen kohdentuminen on tärkeä myös Suomen tuleville verotuotoille. Lakiluonnoksen tavoitteena on houkutella investointeja maahan ja parantaa kilpailukykyä. Erityisen tärkeää on, että investointeja tehdään myös sellaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, joka ei muuten toteutuisi ilman tukia.

Ekologinen kestävyys ja yhteiskunnallinen hyöty

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on edistymässä nopeaa vauhtia, ja Osa tukivaroista voitaisiin ohjata hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian kehittämiseen. Tämä ei ainoastaan paranna yritysten kilpailukykyä, mutta voi myös edistää koko yhteiskunnan ekologista kestävyyttä.

Riskit ja loppupäätelmät

Tämän lisäksi, investointihyvitykseen liittyy riski, että se ei välttämättä riitä yksinään ohjaamaan toimintaa kohti ilmastoneutraalia taloutta. Yrityksillä saattaa olla halua investoida, mutta tuki ei välttämättä muuta merkittävästi niiden päätöksiä ilman selkeää taloudellista hyötyä.

Viime kädessä, Suomi tarvitsee aktiivisen ja kannustavan investointipoliittisen ympäristön houkutellakseen tarvittavia investointeja ja edistääkseen kestävää taloutta. On myös huomioitava, että verosäännösten tulisi olla selkeitä ja ennustettavia, jotta yritykset voivat tehdä informoituja päätöksiä. Meidän on toimittava nopeasti, jotta Suomi ei jää jälkeen kansainvälisellä tasolla, ja taloutemme voi menestyä tulevaisuudessa.