Kansakunta

Lapissa haaveillaan rahakkaasta tempusta – Suomen laki esteenä

2024-12-22

Kirjailija: Eino

Lapissa haaveillaan rahakkaasta tempusta – Suomen laki esteenä

Voisiko turistivero olla ratkaisu Rovaniemelle, jossa matkailu on kasvanut niin suureksi, että sitä ei enää voida hallita?

Maailmalla on useita esimerkkejä kaupungeista, joissa on otettu käyttöön turistiveroja, kuten Italiassa ja Espanjassa. Esimerkiksi Tallinna suunnittelee 1–3 euron turistiveron käyttöönottoa.

Lapin pääkaupunki Rovaniemi on herättänyt keskustelua turistiveron kokeilemisesta, kertoovs. elinvoimapalvelujen johtaja Samppa Määttä.

Rovaniemen kaupunginjohto on keskustellut asiasta valtiovarainministeriössä, mutta toimenpiteitä ei ole vielä viety eteenpäin. Lakiteknisesti turistiveron säättäminen ei ole niin yksinkertaista, sillä Rovaniemi ei voi itse päättää uuden veron käyttöönotosta. Sen sijaan eduskunnan tulee säätää siihen liittyvä verolaki, arvioi hallintoneuvos Jari Salokoski.

Tilanne ei ole tällä hetkellä kovinkaan edistyneessä vaiheessa, ja mahdollisuudet veron käyttöönotolle ovat vielä auki. Tällä hetkellä keskustelua viedään eteenpäin hallitusohjelmassa kirjattuun Pohjoisen ohjelmaan liittyen, joka mahdollisesti sisältää matkailuveron pilottikokeilun. Määttä on huomannut, että kiinnostus turistiveron kokeilemiseen on herännyt myös muilla pohjoisilla matkailualueilla.

Bor Alijendo, Rovaniemellä vieraillut kävijä, kertoi, että hän olisi valmis maksamaan pienen turistiveron, jos se tarkoittaisi parempia palveluja ja infrastruktuuria. "Matkustamme tänne ainutlaatuisen luonnon ja kulttuurin vuoksi, ja nämä asiat ansaitsevat rahoitusta!" hän sanoi.

Turistiveron idea on siis edelleen varhaisessa vaiheessa kehityksessään. Varsinaisesti turistivero on paikallinen kaupunki- tai yöpymisvero, ja sen tuottoja voitaisiin kohdentaa infrastruktuurin kehittämiseen sekä massaturismin aiheuttamien ongelmien korjaamiseen.

Rovaniemen tapauksessa halutaan erityisesti varojen suuntaamisen matkailun aiheuttaman infrastruktuurin ylläpitämiseen, sen sijaan että raha menisi ”pohjattomaan kassaan”, kuten Määttä ilmaisi. Melkein miljoona yöpymistä 65 000 asukkaan kaupungissa tuo mukanaan paineita esimerkiksi teollisuuden ja hyvinvointialueen kapasiteetille.

Olisi kuitenkin tärkeää selvittää tarkka veron suuruus ja käyttö. Viime vuonna Rovaniemellä kirjattiin 1,2 miljoonaa yöpymistä, joten esimerkiksi euron turistiverolla voitaisiin kerätä kaupungin kassaan jo toista miljoonaa euroa. Määttä uskoo, että yhden euron per yö -veron ei pitäisi vaikuttaa matkailijoiden käynteihin: "Rovaniemeen saapuvat matkailijat etsivät unohtumattomia elämyksiä, ja pieni vero ei liene este vierailulle."

Kuitenkin turistien verottaminen jakaa mielipiteitä. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alaa edustavan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi ei kannata ideaa, peläten sen vaikutuksia paikalliseen talouteen.

Mikäli Rovaniemi päättää edetä turistiveron käyttöönotossa, se voi olla tärkeä askel kaupungin taloudellisen kestävyyden ja matkailualueen kehittämisen kannalta, mutta kysymyksellä on vielä monia epävarmuustekijöitä.