KIOVA – Viiden lapsen äiti Lesja Lytvynova, 49, on yksi Ukrainan rohkeimmista sankareista. Hän ilmoittautui välittömästi vapaaehtoiseksi Ukrainan armeijaan Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alkaessa helmikuussa 2022, kun tilanne Kiovassa muuttui kaoottiseksi.

Sota yllätti perheen, ja ensimmäisinä päivinä Lytvynovat joutuivat tekemään vaikeita valintoja. "Emme uskoneet, että Venäjä hyökkäisi Kiovaan. Jätimme lapset kotiin ja suuntasimme kohti työpaikkaa. Se oli kohtalokas virhe," Lytvynova muistelee itkussa kurkussa.

Sodanjälkeiset päivät olivat täynnä pelkoa ja epätoivoa, kun Kiovassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja vanhemmat joutuivat eristyksiin omista lapsistaan. "Lapset olivat tuolloin turvassa, mutta nuorin oli vain puolitoistavuotias. Kaikki silti pelkäsivät pahinta," hän kertoo.

Kolme viikkoa sodan alusta lapset saivat mahdollisuuden evakuoida itsensä, kun nykyisin 13-vuotias poika otti vastuun sisaruksistaan. "Hän toimi äitinä ja isänä, ja se jätti meille syyllisyyden tunteen. Tiedän, ettemme voi koskaan täysin kuitata sitä anteeksi," Lytvynova sanoo murtuneesti.

Sodan kestäessä jo tuhannen päivän ajan, Lytvynova ja hänen perheensä elivät jatkuvassa pelossa. Vaikka he välttivät pahimmat hetkelliset vaarat, sota jätti syvät arvet. "Jokainen päivä rintamalla on ollut taistelu pelastettaessa omaa perhettä ja maata," hän pohtii.

Oman perheensä turvallisuuden vuoksi Lytvynova päätti liittyä armeijaan. Hän ja hänen miehensä toimivat pioneereina, ja he kohtasivat lukuisia vaaroja. "Kuolema oli lähellä, ja me molemmat loukkaannuimme eräässä iskussa. Ihme on, että selvisimme," hän muistelee.

Nykyisin Lytvynova on Kiovassa yhteydessä avustusjärjestöön, joka tuo apua rintamalle. Hän valittelee kuitenkin, että Ukrainan hallitus ei kerro totuuksia sodan tilasta. "Tilanne on paljon pahempi kuin mitä meille annetaan ymmärtää. Meidän kaikkien on astuttava esiin ja autettava," hän vaatii.

Kyselytutkimusten mukaan 88 prosenttia ukrainalaisista uskoo edelleen voittoon, mutta samalla yhä suurempi määrä hyväksyisi alueluovutuksia, jos sillä saavutettaisiin kestävä rauha. "Kaikki tietävät, ettei jäätynyt konflikti ole lopullinen ratkaisu, sillä se tarkoittaa vain taukoa ennen seuraavaa hyökkäystä," Lytvynova huomauttaa.

Hän uskoo, että sota voi vielä kääntyä Ukrainan hyväksi. "Jos en uskoisi, en olisi täällä. Pidän edelleen toivoa elossa maamme tulevaisuudesta," hän päättää.