Anna Bondarenko, 31, saapui Suomeen keväällä 2022 Itä-Ukrainan Zaporižjalta. Hän aloitti opintonsa Keudan ammattioppilaitoksessa Mäntsälässä hoiva-avustajakoulutusohjelmassa tammikuussa 2023. Ohjelman tarkoituksena on saada maahanmuuttajat nopeasti työllistymään, mutta tosiasiat vaikuttavat olevan toista maata.

Bondarenko, joka on aiemmin työskennellyt juristina Ukrainassa, kertoo, että Suomessa hänen koulutustaan ei arvosteta.

– Halusin opiskella saadakseni ammatin ja elättää perheeni, enkä vain istua kotona.

Monet opiskelijat ovat kokeneet Keudan suomen kielen opetuksen riittämättömäksi. He kertovat myös opettajien epäasiallisesta käytöksestä. Keudan rehtori on kiistänyt näitä syytöksiä kokonaisuudessaan.

Opiskelijat, kuten Irina Rodionova, entinen kurssikaveri, ovat huomanneet, että koulun tarjoama kielikoulutus ei ole ollut riittävää. Venäläiset turvapaikanhakijat Galina Jakimenko ja Igor Shendelev, jotka aloittivat opintonsa viime vuoden elokuussa, kertovat, että heidän kielenopettajansa ovat vaihtuneet useita kertoja, mikä on haitannut heidän oppimistaan.

– Viiden kuukauden jälkeen osasimme vain kertoa itsestämme ja perheestämme, mutta ammatillisessa osuudessa C1-tasolla kohtasimme ongelmia, emme ymmärtäneet niitä ollenkaan, Bondarenko jatkaa.

C1-taso tarkoittaa, että opiskelijan pitäisi pystyä ymmärtämään vaativia keskusteluja ja tekstejä. Keuda ilmoitti myöhemmin opiskelijoille, että heidän pitäisi hallita suomea lähes äidinkielisen tason mukaisesti. Kun Bondarenko huomautti, että tämä on mahdotonta lyhyessä ajassa, hänelle evättiin mahdollisuus jatkaa opintojaan.

Opiskelijat kokevat myös epäoikeudenmukaisuutta – selvää eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä, vaikka kielitaito olisi ollut sama. Bondarenkon tapauksen vahvistavat myös muut opiskelijat, jotka varoittavat Keudan ohjelman puutteista.

Jakimenko ja hänen kumppaninsa kritisoivat Keudan ohjelmaa sopimattomaksi maahanmuuttajille ja toteavat, että muualla opiskelijat ovat tyytyväisiä ja saavat enemmän tukea.

Keudan rehtori Anna Mari Leinonen väittää, että kielikoulutusta tarjotaan intensiivisesti, mutta opiskelijat kertovat, että vaatimukset eivät ole realistisia. Kielitaito ei näy tutkinnoissa, eikä vaatimuksia ole määritelty selkeästi.

Violetta, joka myös on opiskelija, paljastaa, että opettaja aloitti oppitunnit aluksi loukkaavilla sanoilla ja psykologinen taakka kasvoi sen myötä. Kaiken kaikkiaan arvioitu opiskelijoiden keskeytysprosentti on huolestuttava, ja suurimmaksi syyksi koetaan huono kohtelu.

Kuitenkin työllistämiskään ei ole ongelmatonta; vaikka työnantajat ovat tyytyväisiä harjoittelijoihin, opiskelijat kokevat monia esteitä työllistymiselle. Anna Bondarenko ja kumppaninsa puolustavat osaamistaan ja kokevat, että heidän taustastaan huolimatta he ovat täysin valmiita työskentelemään alalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmeisesti huolissaan opiskelijoiden keskeyttämisprosentista ja siitä, kuinka koulutus on järjestetty. Ministeri Petri Lempinen viittaa siihen, että jos noin puolet opiskelijoista keskeyttää opintonsa, kysymys kuuluu: mikä on syynä?

Keudan ohjelma jatkuu kriittisissä oloissa, ja tulevaisuus jää nähtäväksi – voiko maahanmuuttajana opiskelu Suomessa todella olla niin vaikeaa? Tulevaisuus näyttää, onko Keuda valmis kuuntelemaan opiskelijoiden palautetta ja parantamaan koulutusohjelmaa, vai jatkuuko nykyinen epäasiallinen kohtelu.