Vuosi 2024 on nostanut esiin monoja keskustelunaiheita sukupuolten tasa-arvosta, erityisesti miesten ja poikien asioista Suomessa. Vaikka aiheesta puhutaan usein negatiivisesti, totuus on monimutkaisempi ja saattaa yllättää monet.

Poikien koulumenestys on ollut jatkuva keskustelunaihe. On totta, että tyttöjen koulutulokset ovat useimmissa tapauksissa parempia, mutta tämä ei tarkoita, että pojat olisivat alakynnessä. Sen sijaan kysymys on laajempi ja liittyy yhteiskunnallisiin odotuksiin sekä koulusysteemin rakenteisiin. Monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että opetuksessa on edelleen sukupuolittuneita ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten pojat kokevat oppimisen ja koulun ympäristön.

Miesten kaipuu perheeseen ja parisuhteeseen on myös kuuma puheenaihe. Selvästi on nähtävissä, että monet nuoret miehet etsivät syvempää merkitystä elämässään, jopa tylsychoden perheneuvontaa ja parisuhdeasiantuntijoita. Tämä on suora reaktio siihen, kuinka yhteiskunta ja mediassa käsitellään heidän rooliaan ja identiteettiään.

Lisäksi feminismin historia osoittaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun naisten asiat ovat edenneet, on syntynyt vastaliikkeitä, jotka pyrkivät palauttamaan perinteisiä sukupuolirooleja. Tämä ilmiö ei ole vähäisempi Suomessa, jossa monet miehet kokevat, että heidän asemansa on uhattuna.

Keskustelu pojista ja nuorista miehistä on herättänyt myös vastareaktioita. Kun eräät asiantuntijat ja kansalaiset nostavat esiin kysymyksiä siitä, miksi poikien pitäisi olla vapaita ilmaisemaan itseään, toiset puolustavat tiukasti perinteisiä rooleja. Medialaajuisesti tarkasteltuna ilmenee, että vaikka miesten ja poikien asiat ovat tulleet esiin keskusteluissa, se ei aina tarkoita, että ne ovat keskiössä tai että niistä keskustellaan sallivasti.

Kuitenkin on tärkeää huomata, että suomalaisissa oppilaitoksissa valtaosa pojista menestyy hyvin. Tutkimukset osoittavat, että nuoret miehet kokevat itsensä tyytyväiseksi elämäänsä, ja heillä on usein vähemmän ahdistusta verrattuna ikätovereihin. He nauttivat koulusta ja kokevat itsensä osaksi yhteisöä, mikä on merkki siitä, että sukupuoleen liittyvät ongelmat eivät ole niin yksinkertaisia, kuin usein väitetään.

Vaikka tasa-arvokeskustelu on tärkeää, on virhe löytää ongelmien syyt yksinomaan feminismin tai tasa-arvoliikkeiden toimista. Kyse on ennen kaikkea suurempien sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen ja taloudellisten epävarmuuksien ymmärtämisestä.

Ja mitä tulee koulutukseen, on perusteltua kysyä, miksi miehiä on edelleen niin vähän tietyissä naisvaltaisissa ammateissa, kuten opettajina. Vastaus voi olla yksinkertainen: yhteiskunnalliset normit ja palkkaerojen myötä, näitä ammatteja ei pidetä yhtä arvokkaina kuin perinteisiä miesvaltaisia aloja.

Ottaen huomioon, että suurin osa pojista pärjää koulussa hienosti ja nauttii opiskelusta, on huolestuttavaa nähdä keskusteluissa jatkuvasti esimerkkejä, joissa poikien koulumenestystä pidetään ongelmana. Tällaiset narratiivit voivat luoda lisää painetta ja ohjata huomiota väärään suuntaan.

Miehet eivät siis ole Suomessa alakynnessä, vaan he ovat osa monimutkaista ja jatkuvasti muuttuvaa keskustelua, joka vaatii syvempää ymmärrystä ja avointa mielentilaa. Meidän on tarkasteltava asioita laajemmin ja kysyttävä, mitä voimme tehdä parantaaksemme kaikkien sukupuolten tilannetta yhteiskunnassa.