Elämme ylisuorittamisen ja äärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta. Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju huomauttaa, että tarkkaavuus on elintärkeää oppimisen, työskentelyn ja arjen hallinnan kannalta. Nykyajan hektinen elämäntapa, johon kuuluvat jatkuvat keskeytykset puhelimista, televisioista ja tietokoneista, on muuttamassa tapaamme keskittyä.

Harjun mukaan liiallinen ruutuaika, erityisesti ennen nukkumaanmenoa, haittaa unirytmiä ja heikentää keskittymiskykyämme. Sosiaalisen median pikaviestin, videopätkien ja päivittäisten päivitysten jatkuva virta on saanut meidät tottumaan nopeaan informaatioon, mikä lyhentää tarkkaavuuden kestoa ja lisää häiriöherkkyyttä.

Onko tunnetila vain yksi syy? Harju kertoo, että ihmiskunnan historiassa ei ole ollut vastaavankaltaista tilannetta. Tietotulva ja jatkuva ilmoitusten uuvuttava virta vaikeuttavat keskittymisestä nauttimista ja lisäävät ahdistusta ja turhautumista. Tämä informaatioähky kuormittaa kognitiivista kantokykyämme ja saattaa luoda epärealistista odotusta keskittymiskyvystä.

Kulttuurimme, joka arvostaa jatkuvaa tuottavuutta, ei anna tarpeeksi aikaa palautumiselle, mikä on tärkeää sekä mielenterveydelle että keskittymiselle. Moni yrittää suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti kuvittelemalla olevansa tehokkaampia, vaikka multitaskaaminen oikeasti heikentää keskittymistä ja tuottavuutta.

Miten saamme tarkkaavuutemme takaisin? Harju suosittelee monia tutkitusti tehokkaita keinoja. Yksi keskeinen asia on yksinkertaisuus: tee vain yksi asia kerrallaan ja minimoi häiriötekijät, kuten puhelimen ilmoitukset. Liikunta, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja auringonvalo voivat parantaa dopamiinitasoja ja siten tehostaa keskittymiskykyä.

Erityisesti tietoisen läsnäolon harjoitukset, kuten meditaatio ja rentoutumisharjoitukset, voivat kohentaa aivojen toimintaa. Tehtävät kannattaa jakaa pienempiin osiin, sillä näin ne ovat helpommin hallittavissa ja suoritettavissa. Aikatauluta myös tylsille tehtäville deadline tai palkinto, jotta voit motivoida itseäsi. Tärkeitä tehtäviä kannattaa tehdä heti aamulla, kun mieli on virkeä.

On tärkeää ymmärtää, että keskittyminen ei tarkoita tuntikauden keskeytyksetöntä työtä, vaan se voi tarkoittaa myös väsyneenä annettujen pienten aikarajojen asettamista. ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on myös haaste, johon monet törmäävät, mutta se ei ole ainoa syy tarkkaavuutemme heikkenemiseen. Nykyajan hektisyys ja jatkuvat häslinkit vaativat meiltä uudenlaisia keinoja keskittymisen säilyttämisessä.